Onnettomuuspaikoilla kuvaaminen ja uteliaiden ihmisten kerääntyminen pelastustöitä seuraamaan haittaa viranomaisten työtä ja aiheuttaa jopa vaaratilanteita.
Osa STT:n haastattelemista pelastusviranomaisista kieltäisi onnettomuuspaikoilla kuvaamisen kokonaan.
– On esimerkiksi oltu auttamassa loukkaantunutta ihmistä ja siihen on tullut ihmisiä kuvaamaan, niin toisen ensihoitajan työ on mennyt siihen, että hän joutuu pitämään peittoa loukkaantuneen edessä, kertoo ensihoitomestari Kari Törrönen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.
Loukkaantunutta tutkittaessa ja elvytettäessä häneltä saatetaan joutua riisumaan vaatteita, Törrönen lisää.
– Ei kukaan haluaisi, että tällaisessa tilanteessa siinä on katsomo vieressä, saati että siitä laitetaan kuvia sosiaaliseen mediaan.
Törrönen kertoo tilanteesta, jossa onnettomuuspaikalle saapunut toinen ambulanssi ei päässyt potilaan luokse, koska paikalle oli kerääntynyt niin paljon ihmisiä katsomaan. Paikalle piti Törrösen mukaan kutsua poliisi hajottamaan joukkoa.
Törrösen mielestä onnettomuuspaikoilla kuvaaminen pitäisi kieltää kokonaan. Keski-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Ville Salokangas on samaa mieltä.
– Ensihoidon antaminen, esimerkiksi elvyttäminen, on paineen alaista työtä, se vaatii tiimityötä ja kommunikaatiota. Ei se ainakaan helpota, että ihmiset tungeksivat lähelle ja häiritsevät kriittistä työtä, Salokangas sanoo.
Kuvaajat melkein ajaneet pelastajien päälle
Viranomaisten mukaan eniten ongelmatilanteita uteliaat ihmiset aiheuttavat liikenneonnettomuuspaikoilla.
– Läheltä piti -tilanteita on ollut, kun ihmiset ajavat onnettomuuspaikan ohi ja kuvaavat samalla liikkuvasta autosta. Pelastushenkilöstöä on meinannut jäädä auton alle, Salokangas sanoo.
Törrösen mukaan on ollut myös tilanteita, joissa ohiajaja on pysäköinyt tielle ja noussut autosta ulos ottamaan kuvia. Tämä ruuhkauttaa onnettomuuspaikkoja entisestään ja saattaa estää lisäyksiköiden pääsemisen paikalle, hän sanoo.
Poliisihallituksen (Poha) poliisitarkastaja Konsta Arvelin sanoo, että kolaripaikkojen kuvaaminen on uhka pelastusviranomaisten työturvallisuudelle.
– Innostus kuvaamiseen voi johtaa siihen, ettei ymmärretä lähestyä tarpeeksi hiljaisella nopeudella. Ei ymmärretä, että paikalla on paitsi uhreja, myös viranomaisia työskentelemässä, Arvelin sanoo.
Miten onnettomuuspaikalla pitäisi toimia?
Pelastuspäällikkö Juha Virto Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta katsoo, että ongelma onnettomuuspaikoilla ei ole kuvaaminen, vaan ihmisten tapa toimia. Kiinnostus on niin kova, että unohdetaan, että joku saattaa oikeasti tarvita apua.
– Huolestuttavinta on, että jos lapsi joutuu vaikeuksiin, häntä ennemmin kuvataan, kuin mennään auttamaan. Auttamisenhalu on jäänyt kakkoseksi.
Lue myös: Sivulliset kuvasivat Salon kuolonkolaria – poliisi huomauttaa erittäin ikävästä ja vaarallisesta toiminnasta onnettomuuspaikoilla
Tilanteen kartoittaminen ja hätäkeskukseen soittaminen ovat ensisijaisia asioita. Virron mukaan olisi hyvä, jos ihmiset olisivat varautuneita siihen, että jotakin poikkeavaa voi tapahtua ja osattaisiin toimia, jos ihminen esimerkiksi saa sydänkohtauksen tai rakennuksessa on savua.
– Jos pystyt antamaan apua, auta ja jätä kuvaaminen. Jos et pysty, siirry kauemmas, Virto sanoo.
Törrönen sanoo, että kolaripaikoilta tulee usein hätäpuheluita autoilijoilta, jotka ovat ajaneet paikan ohi. Hänen mukaansa niin kolari- kuin muullekin onnettomuuspaikalle pitää pysähtyä, kuunnella hätäkeskuspäivystäjän ohjeita ja auttaa loukkaantuneita. Hätäkeskus tarvitsee tietoja paikan päältä, kuten uhrien määrästä ja kunnosta ja esimerkiksi hengittävätkö nämä.
Kun hätäkeskukseen on soitettu ja ammattiauttajat tulleet paikalle, voi Törrösen mukaan jatkaa huoletta matkaa.
– Ei jäätäisi enää katsomaan, kun auttajat ovat jo paikalla.
Onnettomuuspaikoilla kuvaamisen kieltämistä vaativa kansalaisaloite tehtiin kesäkuussa. Sunnuntaina se oli kerännyt noin 6 000 allekirjoitusta. Eduskuntakäsittely vaatii 50 000 kannattajaa.
Rikospaikalla kuvaamisesta voi olla hyötyä
Poliisissa nähdään onnettomuuspaikkojen kuvaamisesta viranomaisille aiheutuva haitta, mutta kriminalisoimista Poha ei kannata.
– Poliisin näkökulmasta kaikki, mikä siihen liittyy, on jo tarpeellisessa laajuudessa kriminalisoitu. Ihmisten pitäisi itse tajuta, mikä on järkevää, Arvelin sanoo.
Hän viittaa siihen, että arkaluonteisten kuvien julkaisu on jo säädetty rangaistavaksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisenä. Onnettomuuspaikalta poistumista koskevan käskyn uhmaamista taas voidaan pitää niskoitteluna poliisia vastaan.
Arvelin huomauttaa, että joskus rikospaikalla kuvatusta materiaalista on poliisille hyötyä.
– Kuva- ja videomateriaalilla voi olla todella tärkeä näyttöarvo tilanteissa, joissa tekijä pakenee paikalta, ja sen avulla tekijä voidaan tunnistaa. Tämä koskee esimerkiksi liikenne-, varkaus- ja pahoinpitelyrikoksia.