Monet metsästysseurat kaipaavat kipeästi nuoria riveihinsä – toiset taas saattavat evätä jäsenyyden puuttuvien suhteiden vuoksi

Suomessa on noin 307 000 metsästyskortin lunastanutta metsästäjää, joista noin 40 000 on alle 29-vuotiaita – ja tästä reilut 11 000 alle 19-vuotiaita, kertoo Metsästäjäliiton nuorisovastaava Elina Mäkelä.

Katso yllä oleva video: Vesilintujen metsästyksestä keskusteltiin vuosi sitten MTV:n Huomenta Suomessa.

Metsästäminen on ollut Suomessa kautta aikojen harrastus, joka siirtyy sukupolvesta seuraavaan.

– Metsästysharrastukseen ei enää kasveta samalla tavalla kuin ennen. Monella nuorella ei ole isovanhempaa tai vanhempaa opastamassa, kuten aiempina vuosikymmeninä, Mäkelä toteaa.

Riistakeskuksen Kaakkois-Suomen riistapäällikön Henri Mutasen mukaan eniten metsästäjiä on 50–70-vuotiaissa miehissä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Nuorten metsästäjien määrissä on suuria alueellisia vaihteluita: nuorten vähyys näkyy paikkakunnilla, joilla syntyvyys on pientä ja joista nuoret muuttavat pois esimerkiksi opintojen perässä.

Mutasen mukaan läheskään kaikki metsästyskortin lunastaneet metsästäjät eivät metsästä säännöllisesti.

Vaikka nuoria metsästäjiä on määrällisesti vähemmän, nuoret ovat yleensä aktiivisia harrastajia, jotka metsästävät keskimäärin enemmän kuin monet vanhemmat ikäpolvet.

Harrastuksen pariin voi olla vaikea päästä

Mutanen muistuttaa, että Suomessa on myös alueita, joilla kaikki metsästyksestä innostuneet nuoret eivät pääse harrastuksen pariin.

Metsästyksen aloittaminen vaatii käytännön opastusta ja metsästysoikeuden esimerkiksi metsästysseuran jäsenyyden kautta.

– Metsästysseuroihin on perinteisesti valittu seuran alueella asuvia henkilöitä tai maanomistajia. Seuroihin ei siis välttämättä oteta ulkopuolisia jäseniä, eli jos kytköksiä harrastajiin ei löydy, voi harrastuksen aloittaminen pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan, Mutanen sanoo.

Mäkelän mukaan yhä useampi metsästyksen aloittava nuori asuu kaupungissa.

Esimerkiksi Etelä-Suomen isoissa taajamissa metsästysseuroilla on paljon jäseniä mutta ei yhtä kattavia metsästysmahdollisuuksia kuin muualla Suomessa, minkä vuoksi käytännön metsästykseen on vaikeampi päästä mukaan.

Noin neljäsosa kaikista suomalaisista metsästäjistä asuu Pohjois-Suomessa.

Mutasen mukaan näillä alueilla on usein hyvät mahdollisuudet metsästysharrastuksen aloittamiseen.

– Suuressa osassa Pohjois-Suomea kuntalaisilla on vapaa metsästysoikeus kotikuntansa valtion omistamilla mailla, Mutanen kertoo.

Mäkelän mukaan Suomessa kehitetään jatkuvasti uusia tapoja, joilla pyritään kannustamaan nuoria metsästysharrastuksen pariin.

Metsästäjäliitto käynnisti muutama vuosi sitten Nuoret seuraan -kampanjan, jonka tarkoituksena on rohkaista seuroja ottamaan uusia nuoria jäseniä.

Seuroja kannustetaan myös muokkaamaan sääntöjään sallivimmiksi niin, että uusien jäsenten ei välttämättä tarvitse asua paikkakunnalla ja riittää, että jäsenet esimerkiksi mökkeilevät alueella.

Mutasen mukaan eri tahot järjestävät ympäri Suomen myös kouluvierailuja, leirejä ja muuta vapaa-ajantoimintaa, joiden avulla tavoitetaan vuosittain tuhansia lapsia ja nuoria.

Yhteiskunnallisesti tärkeä harrastus

Metsästys on yhteiskunnallisesti tärkeä harrastus. Metsästäjät hoitavat harrastuksensa ohella useita tehtäviä, joita olisi lähes mahdotonta toteuttaa ilman heidän vapaaehtoista työpanostaan, Mutanen kertoo.

Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa suurriistavirka-apuna suoritettu liikennevahingoissa loukkaantuneiden tai kuolleiden eläinten etsintä sekä hirvieläinkantojen hallinta.

– Jos metsästäjien määrä vähenisi merkittävästi, myös näiden tehtävien hoitaminen vaarantuisi, Mutanen toteaa.

Myös metsästysseuroilla on tärkeä roolinsa. Ne tekevät metsästämisestä mahdollista vuokraamalla riittävän määrän metsästysalueita myös sellaisille metsästäjille, jotka eivät omista maata.