Aston Villan suomalainen jalkapallomaalivahti Peter Enckelman päästi ns. helpon maalin vähän aikaa sitten pelatussa valioliigan ottelussa. Tässä vaiheessa on syytä kertoa, että kyse oli nuorten aikuisten
jalkapallopelistä, ei esimerkiksi sairaanhoidosta. Enckelmanista tuli fanien ja lehdistön yhteisellä päätöksellä petturi, vuosisadan mokan tekijä. Lehdet pohtivat, teevee näytti hidastuksia, fanit kertasivat tapahtumaa, oltiin kansallisen tragedian äärellä. En edes kehtaa muistuttaa, mitä kaikkea oikeaa pahaa maailmassa samaan aikaan tapahtui. Peterin 'päästämä maali' kertoi kaiken olennaisen englantilaisten suhtautumisesta jalkapalloon, mutta pani myös miettimään mokan eli virheen merkitystä elämässä.
Inhimilliseen elämään virheet kuuluvat kuin pahkat koivuun. Virheen tekijää lohdutetaan sanomalla, että sattuuhan sitä, kaikki mokaavat joskus. Paljon se ei lohduta sitä, joka on juuri kaatanut kihlajaiskahvit anopin syliin tai oksentanut taksimersun takapenkille.
Virheissä on kyse mittasuhteista, suhteellisuudentajusta ja sen puutteesta. Helposti nostetaan meteli kärpäsestä, mutta megalomaanisen mokan havaitseminen vaatii tarkkaa silmää. Pankkikriisistä, sen tauoista
ja syistä harva on perillä, mutta naapurin toilailut tulee videoitua ihailtavan tarkasti.
Olen mielestäni saanut kuulla riittävästi pienistä puutteistani. Unohdan päivämääriä, kattiloita levylle, kurahaalareita kellariin. En muista syntymäpäiviä, vetoketjut jäävät auki, avaimet huoltamon pöydälle
ja Visa ravintolan pöydälle. Jos virheet ovat navetassa pörrääviä kärpäsiä, minä olen katossa roikkuva kärpäspaperi.
Kun katsoo dokumenttielokuvia maailmanhistorian suurista ihmisistä, valtiomiehistä ja taiteilijoista, voi lohdullisesti todeta, että minun pikku erheeni ovat aika lapsekkaita jos niitä vertaa isojen poikien
touhuihin. Hitlerin ja Stalinin päähänpistoja ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua mokiksi. Ja mitä pitäisi ajatella tavasta, jolla Pablo Picasso kohteli vaimojaan ja naisystäviään?
Sanotaan, että virheistä tulee ja voi oppia. Niinpä, mutta taas on kyse mittasuhteista. En ole toista kertaa pessyt silkkistä aamutakkia yhdeksänkympin pesussa, mutta monennenko kerran Israel ja Palestiinayrittävät sopia kiistaansa päätyen parin viikon päästä silmittömään väkivaltaan?