Kehysriihineuvottelut ovat kriisiytyneet, ja on täysin mahdollista, että Sanna Marinin hallitus kaatuu. Mitä käy, jos hallitus kaatuu, ja mitä siitä seuraa?
Hallituspuolueiden välit ovat budjettiriihineuvotteluissa äityneet siihen pisteeseen, että keskusta voi mahdollisesti lähteä hallituksesta.
Keskustan lähtö tarkoittaisi käytännössä hallituksen kaatumista.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi tänään ennen neuvottelujen alkua pitävänsä tärkeänä, että Suomessa on koronapandemian hoidossa toimintakykyinen enemmistöhallitus.
Mitä ilmeisimmin Marin ei siis pidä vaihtoehtona sitä, että Suomessa valtaa pitäisi muiden nykyisten hallituspuolueiden – SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n – vähemmistöhallitus.
Näillä puolueilla on eduskunnassa yhteensä 86 paikkaa. Jos tällainen vähemmistöhallitus astuisi valtaan, jokainen hallituksen poliittinen päätös vaatisi tukea oppositiosta.
Lue myös: Pääministeri Sanna Marin: "Meillä on vielä maassa hallitus" – Hallituksen viisikon neuvottelu ei ole katkennut
Mitä seuraa, jos hallitus kaatuu?
Mikäli keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ilmoittaa puolueensa lähtevän hallituksesta, pääministeri Marin lähtee oletettavasti viemään hallituksensa eronpyynnön tasavallan presidentti Sauli Niinistölle.
Marinin hallitus jatkaisi toistaiseksi niin sanottuna toimitusministeristönä.
Se hoitaisi juoksevia asioita virkatoiminaan, muttei voisi tehdä minkäänlaisia poliittisia päätöksiä.
Uuden hallituksen muodostaminen alkaisi todennäköisesti uusilla hallitustunnusteluilla.
Oletettavasti suurimman eduskuntaryhmän eli SDP:n puheenjohtaja, siis Sanna Marin, kutsuisi muiden eduskuntaryhmien edustajat neuvotteluihin ja alkaisi selvittää mahdollista hallituspohjaa.
Nämä tunnustelut voisivat edetä neuvotteluiksi hallitusohjelmasta. Tätä kautta Suomeen voisi syntyä uusi hallitus, jossa voisi olla jokin tai joitakin tämänhetkisistä oppositiopuolueista.
Uusia eduskuntavaaleja ei tarvittaisi.
Nykyisellä eduskunnalla periaatteessa mahdollisia enemmistöhallituskokoonpanoja olisi esimerkiksi SDP:n, kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n nelikko tai perussuomalaisten, kokoomuksen, keskustan ja kristillisdemokraattien hallitus.
Jos hallitustunnusteluissa ei Marinin johdolla saataisi tulosta aikaan, tunnustelijaa voitaisiin myös vaihtaa. Tällöin vuoronsa voisi saada perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tai kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Molemmilla puolueilla on 38 kansanedustajaa, SDP:llä on 40.
Uudet vaalit olisivat valtava poikkeus
Mikäli nykyisestä eduskunnasta ei löytyisi minkäänlaista sopivaa hallituspohjaa, presidentti voisi määrätä järjestettäväksi uudet eduskuntavaalit.
Tämä olisi äärimmäisen poikkeuksellista. Viimeksi eduskunta hajotettiin vuonna 1975, kun presidentti Urho Kekkonen antoi asiasta määräyksensä.
Perustuslain mukaan eduskunnan hajottaminen vaatisi sitä, että presidentti on saanut pääministeriltä hajottamisesta perustellun aloitteen sekä kuullut eduskuntaryhmiä asiasta.
Uusiin eduskuntavaaleihin päädyttäisiinkin todennäköisesti vain jos Marinin hallituksen hajottua puolueet olisivat neuvottelujen jälkeen samaa mieltä siitä, että eduskuntapuolueiden nykyiset voimasuhteet eivät mahdollistaisi uuden hallituksen kasaamista.
Uudet vaalit voitaisiin pitää aikaisintaan 50 päivän päästä presidentin määräyksestä.