Mitä ihmisen kehossa tapahtuu liian voimakkaassa kiinniottotilanteessa? Ensihoitolääketieteen professori kertoo

Aiemmin julkaisematon video Ison Omenan kiinniottotilanteesta, jossa kuoli 35-vuotias nainen 3:32
MTV Uutiset sai käsiinsä aiemmin julkaisemattoman videon Ison Omenan kiinniottotilanteesta.

Ensihoitolääketieteen professori kertoo MTV Uutisille kiinniottotilanteiden vaarat.

Monia surettaa ja vihastuttaa Espoon Ison Omenan kauppakeskuksessa vartijoiden käsiin kuolleen naisen kohtalo. Vartijat yrittivät poistaa naisen kauppakeskuksesta, mikä johti kiinniottotilanteeseen. Nainen menetti hetken päästä tajuntansa ja kuoli.

Kiinniottotilanteessa nainen joutui vatsalleen kauppakeskuksen lattialle ja makasi maassa vartijoiden hallinnassa useita minuutteja. Naisen kuolinsyyn selvitys on vielä kesken, mutta on mahdollista, että hänen hapensaantinsa vaarantui kiinniottotilanteessa.

Ensihoitolääketieteen professori Markus Skrifvars kertoo, että ratkaiseva tekijä tällaisessa kiinniottotilanteessa on rintakehän toiminnan vaarantuminen.

Mikäli rintakehä ei pääse laajenemaan liiallisen puristuksen seurauksena, ihminen ei kykene hengittämään. Hengityksen katkeaminen aiheuttaa hengitysvajauksen ja sitä kautta hapenpuutteen.

– Ihminen voi tällaisessa tilanteessa mennä elottomaksi. Taustalla voi olla myös perussairaus kuten sepelvaltimotauti, krooninen sydänvika tai alttius rytmihäiriölle. Kiinniottotilanne voi "provosoida" tautia ja aiheuttaa sairauskohtauksen.  

Elvyttämisen pitäisi alkaa heti

MTV Uutisten näkemien videoiden perusteella voidaan myös todeta, että vartijoilla kesti useita minuutteja huomata, että nainen oli mennyt elottomaksi. Tästä syystä elvyttämisen aloittaminen viivästyi. 

Naisen kuolinsyy ei ole vielä tiedossa. Ennen kuin oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen on tehty, on mahdotonta sanoa varmasti, mikä kuoleman aiheutti.

– Todennäköisesti selitys on se, ettei rintakehä ole päässyt laajenemaan. Tällöin ihminen ei pysty hengittämään, mikä aiheuttaa hapenpuutteen ja sen seurauksena myöhemmin sydänpysähdyksen. Aivan kuten hirttäytymisessä, hukkuessa tai missä tahansa muussa tilanteessa, jossa hengitystiet menevät tukkoon.

Elvyttäminen pitäisi aina aloittaa heti. Hapenpuutteen alkamisesta sydämen pysähtymiseen menee noin 5—10 minuuttia. Ensin sydän alkaa lyödä harvemmin, ja lopulta ei ollenkaan.

– Keskeisin asia elvyttämisessä on palauttaa potilaan hengitys ja saada happea kehoon mahdollisimman nopeasti. Kymmenen minuuttia kestänyt sydänpysähdys on erittäin erittäin huonoennusteinen.

Hapenpuutteeseen liittyvät sydänpysähdykset ovat huonoennusteisia verrattuna esimerkiksi liikuntaa harrastaessa saatuun rytmihäiriöön.  Liikunnan aiheuttamassa rytmihäiriössä ennuste on parempi, koska vaikka sydän lopettaisi toimintansa, kehossa on liikunnan ansiosta jonkin aikaa happea. Sydämen ja aivojen solut pärjäävät tämän hapen turvin noin viisi minuuttia.

– Mutta tällaisessa tilanteessa, jossa sydämen pysähtymisen syy on juuri hapenpuute, ennuste on erityisen huono. Kun syy on hapenpuute, potilaan aivoihin tulee hapenpuutteen seurauksena vaikea aivovaurio, vaikka sydän saataisiinkin uudelleen käyntiin. Siihen ei ole mitään hoitokeinoa.

Sydäniskuri ei todennäköisesti olisi auttanut mitään

Lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa on keskusteltu paljon siitä, käytettiinkö elvytystilanteessa defibrillaattoria eli sydäniskuria. Hapenpuutteen vuoksi tapahtuneessa sydänpysähdyksessä sydäniskurista ei kuitenkaan olisi ollut apua.

– Sydäniskuri ei auta, kun sydänpysähdyksen syy on hapenpuute, koska silloin rytmi sydäniskurin lukutilanteessa on usein jokin muu kuin sellainen, johon sydäniskuri auttaa.

Lue myös:

    Uusimmat