Missä kuvaaminen on sallittua?

Kuvaaminen on sallittua paikoissa, joissa yleisöllä on vapaa pääsy. Esimerkiksi kadulla saa kuvata ketä tahansa. Tavaratalot, marketit, yleisölle avoimet ravintolat, yleiset kokoukset, urheiluhallit ja stadionit ovat esimerkkejä tiloista, joissa kuvaaminen ei ole rangaistavaa eikä siihen tarvitse pyytää lupaa. Käytännössä luvan pyytäminen saattaa kannattaa, jotta työnteko sujuisi helpommin. Laki ei sitä edellytä.

Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset ja sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksitysaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen. Asumistarkoitus ratkaisee. Kotirauha suojaa vakituisten asukkaiden lisäksi myös vierailijoita. Kotirauha kieltää oikeudettoman kuvaamisen. Näissä paikoissa saa kuvata vain, jos on saanut siihen luvan.

Kiellettyä on siten esimerkiksi kuvata julkisuutta pakoilevaa rikoksesta epäiltyä virkamiestä hänen asuntonsa ikkunan läpi. Kuvaamisen ei siis tarvitse loukata kohdetta. Pelkkä ihmisen kuvaaminen riittää. Tietysti pelkkää taloa voi kuvata, mutta siinäkin on riskinsä, jos ihminen yllättäen ilmestyy ikkunaan.

Toinen käsite, julkisrauha eli julkinen kotirauha, suojaa muun muassa virastoja ja tehtaita. Olennaista on se, että nämä paikat ovat yleisöltä suljettuja eivätkä ole asumiseen tarkoitettuja. Ihmisten oikeudeton kuvaaminen julkisrauhan suojaamassa paikassa voi olla salakatselua. Kotirauhan suojaan verrattuna rangaistavuudelle on kuitenkin asetettu lisäedellytyksiä. Kuvauspaikan on oltava yleisöltä suljettu ja kuvaamisen on loukattava henkilön yksityisyyttä. Siis tehdasta saa aidan takaa kuvata ilman lupaa, mutta jos pihalla työmies vaihtaa juuri vaatteita, kyse on yksityisyyden loukkaamisesta, ja sitä kautta salakatselusta. Jos taas työmies vain kävelee pihalla, kuvaaminen ei loukkaa yksityisyyttä.

Salakatselupykälät suojaavat paitsi kotirauhan piiriin kuuluvia alueita, myös esimerkiksi käymälöitä, pukeutumistiloja ja muita vastaavia paikkoja. Suoja koskee myös virastoja, toimistoja ja liikkeiden sellaisia osia, joihin yleisöllä ei ole vapaata pääsyä. Oikeussalissa ei saa kuvata ilman tuomarin lupaa.

Julkisen sanan neuvoston lähtökohtana on ollut, että kerran annettu kuvauslupa kattaa kuvatun aineiston arkistokäytön. Kuvia ei kuitenkaan saa käyttää väärässä yhteydessä.

Henkilöistä otetun valo- tai videokuvan voi julkaista ilman, että kuvassa näkyvältä henkilöltä on pyydetty siihen lupaa. Kuvien käyttämisessä on kuitenkin noudatettava huolellisuutta. Kuvaa ei pidä julkaista yhteydessä, joka johtaa katsojaa harhaan. Kuvaa ei myöskään pidä käyttää asianomaista loukkaavasti.

Vaikka kuva olisi aivan laillisesti hankittu, sen esittäminen voi johtaa langettavaan tuomioon JSN:ssä tai rikostuomioon ja korvauksiin oikeudessa. Lain osalta kyseeseen voi tulla yksityiselämää koskevan tiedon levittäminen tai kunnianloukkaus. Ne eroavat toisistaan siten, että yksityiselämää koskeva tieto on totta, mutta kunnianloukkaus vale.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja