Eija* on huolehtinut alkoholisoituneista läheisistään nuoruusvuosistaan asti.
Eija ei koskaan ehtinyt tavata isäänsä. Tämä kuoli jo ennen tytön syntymää. Eijan äiti löysi itselleen uuden miehen, mutta mies ei hyväksynyt tyttöä. Kun Eija oli 17-vuotias, alkoholisoitunut isäpuoli ajoi hänet kotoaan lopullisesti.
– Sain käteeni matkarahat isän synnyinseuduille ja pienen kassillisen vaatteita.
Vieraalla paikkakunnalla Eija löysi onnekseen nopeasti töitä.
– Tutustuin myös tulevaan mieheeni. Ei siinä ollut kyse rakastumisesta, minun piti vain takertua johonkin, olinhan yksin ja rahaton.
Pari meni naimisiin ja sai kaksi lasta.
Yksinhuoltajan elämä oli köyhää
Avioliitto päättyi viiden vuoden jälkeen, ja Eija jäi yksin kahden lapsensa kanssa.
– Siskopuoleni muutti myös kaupunkiin. Hän oli alkoholisoitunut, ja jouduin huolehtimaan hänestä. Minulla ei ollut töitä eikä koulutusta, joten olimme rahallisesti hyvin tiukoilla.
– Ex-mies teki kiusaa maksamalla elatusmaksuja silloin, kun häntä itseään huvitti. Yhden talven kuljin ohuilla housuilla ja kumisaappailla, Eija muistelee.
Joitakin vuosia myöhemmin Eija tapasi uuden miehen ja kihlautui tämän kanssa. Suhteesta syntyi tytär, kun Eija oli 32-vuotias.
