Seitsemän vuotta sitten Minna Tilus nirhaisi kyynärpäänsä mökillä ja meni kuokkimaan kukkapenkkiä. Kaksi päivää myöhemmin hän makasi sairaalassa verenmyrkytyksessä. Nykyään Minna puhdistaa huolellisesti pienetkin haavat.
Minna Tilus heräsi sinä aamuna tavallista väsyneempänä, hyvistä yöunista huolimatta. Olotila hieman ihmetytti, mutta Minna lähti normaalisti toimistopäällikön tehtäviinsä tietokoneen ääreen. Lounasaikaan häntä alkoi paleltaa hirveästi.
Lue myös: Perustervekin voi saada hengenvaarallisen verenmyrkytyksen – tunne oireet
– Ajattelin, että nyt iski flunssa pahemman kerran tosi nopeasti. Olin ihan horkassa. Tunsin selkeästi, että kuume nousee. Kollegakin kokeili otsaani, ja se oli tulikuuma. Minua alkoi myös huipata ja tuli muutenkin huono olo, Minna kertoo.
Hetken päästä Minna ei enää jaksanut kannatella itseään kunnolla.
– Ilmoitin, että nyt nappaan taksin ja lähden sairaalaan. Voimat olivat niin poissa, etten halunnut edes ajaa itse.
Minna ilmoittautui yksityisen lääkäriaseman tiskille, jossa häntä neuvottiin heti istumaan alas. Lääkäri otti laboratoriokokeet käytävällä ja tuli hetken päästä ilmoittamaan, että CRP-arvot huitelivat 400:ssa. Ambulanssi oli jo tilattu hakemaan Minnaa Meilahden sairaalaan.
– Ihmettelin ihan usvassa, että mitä ihmettä, miksi Meilahteen. Lääkäri sanoi, että minulla on todennäköisesti verenmyrkytys.
”Tunsin nirhaisun – en edes laittanut laastaria”
Meilahdessa Minna joutui antibioottitiputukseen, tarkkailuun ja uusiin laboratoriokokeisiin. Diagnoosiksi varmistui verenmyrkytys.
– Olin kaksi päivää aikaisemmin mökillä raapaissut kyynärpääni hirsiseinän kulmaan vauhdikkaasti kääntyessäni. Tunsin nirhaisun ja näin haavan, joka oli alle puolen sentin kokoinen, ihon pinnassa eikä valunut verta. En edes laittanut siihen laastaria. Ajattelin, että antaa olla vaan.
– Myöhemmin samana päivänä aloin kuokkia kukkapenkkiä rikkaruohoista uusia istutuksia varten. Ilmeisesti juuri silloin haavaan oli päässyt sisälle jokin bakteeri, joka tulehdutti elimistön ja aiheutti verenmyrkytyksen.
Oli onni, että Minna hakeutui hoitoon nopeasti oireiden ilmaannuttua.
– Lääkärit sanoivat, että ei olisi kulunut montaa tuntia, kun CRP olisi noussut niin korkealle, että olisin varmasti mennyt tajuttomaksi.
”Ei pidä jäädä aikailemaan”
Minna pääsi kotisairaanhoitoon yhden sairaalassa vietetyn yön jälkeen. Hoitaja kävi hänen luonaan kolme kertaa vuorokaudessa tarkistamassa arvot ja vaihtamassa tippapullon, ja myös lääkäri vieraili pari kertaa.
Neljäntenä päivänä haava-alueelle kehittynyt ruusu nostatti kuumeen, joka vei Minnan taas sairaalaan. Hän pääsi kuitenkin taas nopeasti kotisairaanhoitoon.
Kun diagnoosista oli kulunut runsaat kaksi viikkoa, Minnan voimat alkoivat palautua. Fyysisesti hän toipui verenmyrkytyksestä täysin ennalleen, mutta henkiset arvet pysyvät.
– Olen nykyään aivan hysteerinen pientenkin haavojen kanssa. Haluan heti puhdistaa ja desinfioida ne – ikinä ei tiedä.
– Jos on tällaisia oireita, ei pidä jäädä aikailemaan ja miettimään, vaan on parempi lähteä varmuuden vuoksi lääkäriin, Minna neuvoo.
Näin suojaat haavat kunnolla laastarilla
Katso videolta pari hyvää kikkaa laastarin käyttöön.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.