Sukusolujen luovutus ei ole aivan yksinkertainen asia. Luovutus onnistuu vain yhdellä viidestä luovuttajaehdokkaasta. Asiaa mutkistaa myös lainsäädäntö, joka takaa lapselle oikeuden ottaa selvää luovuttajan henkilöllisyyydestä.
Spermapankki, josta nainen voi valita tulevan lapsensa isän kriteerit aina koulutustaustasta harrastuksiin asti, ei Suomessa ole todellisuutta. Väestöliiton ylilääkäri Anne-Maria Suikkari kertoo, että Suomessa äideille kerrotaan sukusoluja luovuttaneesta henkilöstä mahdollisimman vähän.
– Emme kerro paljoa, ellei siihen ole erityistä tarvetta. Niukasta linjastamme on käyty keskusteluakin, että olisiko tarvetta muutoksella. Tarkoitus on kuitenkin se, että tällä asialla ei lähdetä shoppailemaan. Emme kerro luovuttajan ammattia tai harrastuksia, ainoastaan silmien, ihon ja hiusten värin, etnisyyden ja pituuden, Suikkari kertoo.
Päätös perustuu lakiin hedelmöityshoidoista. Sama laki velvoittaa lääkäriä valitsemaan sukusolut, joiden luovuttaja muistuttaa ulkonäöltään syntyvän lapsen vanhempaa.
Hedelmöityslain mukaan sukusolujen luovuttajaksi sopii mies, jolle ei aiheudu sukusolujen luovutuksesta terveydellistä vaaraa, eikä hänellä ole sellaista vakavaa perinnöllistä sairautta tai tarttuvaa tautia, joka voi aiheuttaa vakavan sairauden syntyvälle lapselle tai hänen äidilleen.
Lapseen ei juridisia oikeuksia
Luovutetuista sukusoluista syntyneellä lapsella on nykylain mukaan oikeus ottaa selvää luovuttajan henkilöllisyys täysi-ikäiseksi päästyään. Suikkari myöntää, että lain muutos on vähentänyt luovuttajien määrää. Väestöliiton klinikoilla sukusolujen luovuttajia on kuitenkin riittänyt yhtä paljon kuin ennenkin.
– Meillä on hyvä maine, informoimme asiasta riittävästi ja ihmiset luottavat meihin, Suikkari tarkentaa.
Sukusolujaan luovuttamassa käy Väestöklinikalla tavallisimmin asiaa pitkään miettineitä miehiä.
– Halu auttaa on yleisin syy miksi meille tullaan, Suikkari sanoo.
