Minja Korhosen urheilijaelämää ovat täyttäneet viimeisen vuoden ajanjaksolla lukuisat suuret hetket – kiitos nuoren suomalaisen valovoimaisen kovien suoritusten. Korhonen murtautui 16-vuotiaana yhdistetyn naisten huipulle, saavutti ensimmäisen maailmancupin palkintokorokesijoituksensa, kahmi nuorten menestystä, ja hänet palkittiin vuoden eurooppalaisena nuorena urheilijana. Korhonen pääsi lisäksi kilpailemaan yhdistetyn naisten historian ensimmäisessä suurmäen kisassa kesä-GP:llä.
Ennen viime kautta nimi Minja Korhonen ei sanonut monellekaan suomalaiselle urheilun seuraajalle vielä paljoa, mutta se alkoi talven aikana sanoa. Tasapainoisen vahvasti sekä mäkihyppäämisen että hiihtämisen salat taitava nuori suomalainen loisti toisella maailmancup-kaudellaan tiuhaan kilpailujen kärkipään sijoilla ja saavutti myös ensimmäisen palkintokorokesijoituksensa kolmannella tilalla Ramsaussa.
Nuorten olympialaisista Gangwonista tuli henkilökohtainen kulta ja voitto sekajoukkuekisassa, nuorten MM-kilpailuista Planicasta puolestaan henkilökohtainen kulta.
Korhonen nousi talvilajien kirkkaiden suomalaishuippujen harvalukuiseen poppooseen. Kausi oli hänen itsensä sanoin tavoitteiden täyttymys. Tavoitteet olivat ennen talvea jo korkealla, mutta Korhonen ei olisi vielä sesongin alussa uskonut yltävänsä kaikkeen, mihin ylsi.
Kesällä tuli vielä lisää ansaittua kunniaa: Korhonen palkittiin vuoden eurooppalaisena nuorena urheilijana historian ensimmäisenä suomalaisena. Euroopan olympiakomiteoiden johtajien vuosikokouksessa jaettu Piotr Nurowski -palkinto myönnetään vuosittain 14–18-vuotiaalle urheilijalle, joka on paitsi menestynyt lajissaan myös edistänyt olympia-arvoja.
Piotr Nurowski -palkittuna myös 15 000 euroa palkintorahaa saanut Korhonen oli pitänyt ansiokkaan puheen, jossa hän otti kantaa siihen, että yhdistetyn naisten pitäisi tasa-arvoisesti päästä olympialaisiin tulevaisuudessa. Vuonna 2026 Milano–Cortinassa naisten yhdistetty ei ainakaan vielä ole mukana.
17 vuotta toukokuussa täyttänyt Korhonen kertoi ottaneensa palkintonsa vastaan kaikkien yhdistetyn naisten puolesta. Hän sanoi heidän olleen yhdessä rakentamassa kansainvälistä arvostusta. Yhä nuoressa naisten yhdistetyssä on kilpailtu maailmancup-tasolla vuodesta 2020 lähtien.
Historiallisesti suurmäkeen
Yhtenä tuoreena lajin edistysaskeleena yhdistetyn naiset pääsivät nyt ensimmäistä kertaa mittelemään suurmäen kilpailuissa kesä-GP:ssä. Talvella on luvassa jatkoa, kun maailmancupissa on ohjelmassa ensimmäinen naisten suurmäen osakilpailu. Se järjestetään maaliskuussa Holmenkollenilla.
Korhonen sijoittui Saksan Oberstdorfissa ja Ranskan Chaux-Neuvessa käydyissä suurmäen kesäkilpailuissa kahdesti viidenneksi ja kerran kolmanneksi.
– Oli tosi siistiä huomata, että pystyin olemaan kärkihyppääjien joukossa joka kierroksella, vaikka minulla ei ole vielä ollut hirveitä hyppymääriä noin isoista mäistä. Oli kiva huomata, että siinä ei tullut liian isoa gäppiä muihin urheilijoihin, mitä vähän ennen kisojen alkua mietti, Korhonen kuvaili maanantaina.
Uuden edessä Korhonen jännitti tavallista enemmän. Hän pohti ennakkoon, että jos hän ei sijoittuisikaan hyvin, edessä olisi enemmän töitä.
– Toki eihän meillä aina ole isot mäet, mutta onnistuminen toi paljon itsevarmuutta.
Korhonen kiteytti hyvän vireensä jatkuneen kesällä ja talveenkin voi lähteä luottavaisena.
Polvi otti osumaa
Entisen kansallisen tason hiihtäjän Terttu Lapin valmentaman Korhosen perusharjoittelua on edelliskaudesta hiukan lisätty, mutta urheilijan mukaan niin maltillisesti, ettei sitä ole huomatakaan. Tarkoituksena on ollut petrata peruskestävyyttä, jotta Korhonen jaksaisi painaa talven viimeisissäkin kisoissa. Hän koki, että viime talven lopussa "rupesi vähän jo tossussa painamaan".
– Peruskuntokauteen on keskitytty ja myös voimakauteen, että joka aluetta saadaan pikkaisen vielä parannettua. Ne ovat olleet minulla aina suht hyvässä tasapainossa.
Mainittavampana koettelemuksena on ollut lähinnä polven satuttaminen elokuun lopussa Ranskan Chaux-Neuvessa varakilpailun hypyssä.
– Silloin oli huono oma alastulo ja myös mäen alastulo. Ei ollut paras yhdistelmä. Vähän polvi otti osumaa. Se vähän vielä treenailuissa ja tietyissä asennoissa, mutta on jo hyvä.
Korhonen hymyili keränneensä saman kisaviikonlopun aikana myös "pientä asvaltti-ihottumaa", mutta suurta harmia ei tullut.
"On pitänyt miettiä taloudellista vakautta"
Yhdistetyn naisten maajoukkueen Heta Hirvosen kanssa muodostava Korhonen on kylläkin tukijoukkoineen joutunut hienoisesti miettimään rahan riittämistä. Talousvaikeuksissa ollut Hiihtoliitto kertoi syyskuussa, että urheilijoiden maksettavaksi on tulossa omavastuuosuus maailmancupin kilpailuista. Osuus on enintään 500 euroa per urheilija kilpailuviikonloppua kohden, mutta Hiihtoliiton puheenjohtaja Sirpa Korkatin sanoi maanantaina, että summa olisi jäämässä sitä pienemmäksi.
– On pitänyt vähän miettiä kauden rakentamista ja taloudellista vakautta. Ei ole voinut ihan joka leirille lähteä, mitä on ollut tarjolla. Vaikka tämä ei olisi niin menestynyt kausi, pystyisi myös ensi kauden hoitamaan eikä tuhlaisi kaikkea tähän kauteen, Korhonen avasi.
– Totta kai vanhemmat myös auttavat tarvittaessa. On hyvä tuki takana. Se vähentää tosi paljon taloudellista ahdinkoa ja stressiä siitä, riittävätkö rahat.
Korhonen laskeskeli, että leirejä on ollut harjoituskaudella neljästä viiteen. Yhdestä kahteen leiriä karsiutui pois, mutta siilinjärveläislähtöinen ja Kuopiossa asuva sekä urheilulukiota käyvä Korhonen toisaalta koki jopa parempana jäädä harjoittelemaan tuttuihin ympäristöihin, joissa hän sai tehtyä laadukkaita treenejä.
LUE MYÖS: Suomen menestyslajissa kävi kato – lajiekspertti totisena: "Toivon mukaan ei jää tavaksi"
Kasassa ovat ainekset uuteen onnistuneeseen kauteen. Se sisältää nyt kaksi maailmancup-kisaviikonloppua viime sesonkia vähemmän, naisilla kuusi. Naisten maailmancup-kausi on käynnistymässä 6. joulukuuta Norjan Lillehammerissa.
– Ykköstavoite on ehdottomasti maailmancupin kokonaissijoituksen (viime kaudella 15:s) parantaminen. Totta kai myös Trondheimin MM-kisat ovat mielessä, vaikka sinne en laita vielä tulostavoitetta. Ne ovat päätepisteenä, Korhonen sanoi ja viittasi helmi-maaliskuisiin arvokilpailuihin, joiden jälkeen maailmancupia kisataan enää Holmenkollenilla.
5:07
1:45