Ministerit saamassa avukseen valtiosihteerit

Tämä tarkoittaa sitä, että kunkin hallituksen ja ministerin kohdalla voitaisiin erikseen harkita, onko poliittisen valtiosihteerin nimittämiseen tarvetta. Valtiosihteeri toimisi ministerin lähimpänä apuna poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä.

Valtiosihteeri voisi toimia ministerin sijaisena erilaisissa asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä. Nikulan mielestä valtiosihteerin keskeinen tehtävä olisi helpottaa ministerin työtaakkaa seuraamalla ja valvomalla asioiden valmistelua ministeriöissä.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi perehtymistä loputtomaan muistioiden ja mietintöluonnosten vyöryyn. Kuitenkin valtiosihteeri ottaisi myös poliittista vastuuta ministerin puolesta erilaisissa neuvotteluissa ja kokouksissa.

Sijaisena EU:n ministerineuvostossa

Valtiosihteeri voisi edustaa ministeriä myös erilaisissa kansainvälisissä kokouksissa ja tapaamisissa. Tämä koskisi myös Euroopan unioniin liittyvää yhteydenpitoa ja toimintaa, joihin ministerin ei tarvitsisi henkilökohtaisesti osallistua.

Valtiosihteeri voisi siten osallistua esimerkiksi EU:n ministerineuvoston kokouksiin. Nykyisin ministerin sijaisena toimii Suomen pysyvä edustaja Brysselissä. Toimikunta ei ollut valtiosihteerijärjestelmän ehdottamisessa yksimielinen. Mietintöön sisältyy kaksi eriävää mielipidettä.

Poliittisista valtiosihteereistä on puhuttu vuosia. Kokemuksia tästä järjestelmästä on kerätty valtioneuvoston kansliasta, jossa poliittisen valtiosihteerin järjestelmää on käytetty jo pitkään.

Vaihtoehtoina poliittisille valtiosihteereille olivat varaministerijärjestelmä sekä ministerien lukumäärän ja ministeriörakenteen uudistaminen.

Jos jokaisella ministerillä olisi valtiosihteeri ja ministerien määrä olisi nykyinen 18, olisivat valtiosihteerien vuotuiset kustannukset 2-2,3 miljoonaa euroa. Toimikunnan laskelmien mukaan apulaisministerijärjestelmän kustannukset olisivat tätä suuremmat.

Pääministerin asemaa vahvistetaan

Tarkoituksena on säätää uusi valtioneuvostolaki. Nykyinen laki valtioneuvostosta on 80 vuoden takaa. Käytännössä se on muodostunut kahdesta eri laista. Kummastakaan ei ole jäljellä juuri mitään alkuperäistä.

Monet muutoksista ovat teknisluonteisia. Lakiin on koottu keskeiset säännökset mm. valtioneuvoston organisaatiosta ja ministeriöiden toimialajaosta.

Uudessa laissa on tarkoitus myös vahvistaa pääministerin asemaa. Lakiin kirjattaisiin pääministerin tehtävä valvoa hallitusohjelman toimeenpanoa, toimia lakisääteisten ministerivaliokuntien puheenjohtajana sekä huolehtia EU:ssa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta valtioneuvostossa.

Myös ministerivaliokuntien asema tiettyjen keskeisten valtioneuvostossa ratkaistavien asiaryhmien valmistelussa vahvistettaisiin.

Lakiesitys annettaneen lähiaikoina eduskunnalle. Uudistus on tarkoitus saattaa voimaan jo ensi vuonna, kun vaalien jälkeen nimitetty uusi hallitus aloittaa toimintansa.

(MTV3-STT)
Katso myös Timo Haapalan juttu

(Seitsemän uutiset 04.10.2002)