Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan Esko Rannon mukaan Rion olympialaisten vaisua suomalaismenestystä ei voi selittää sillä, että huippu-urheilu saisi liian vähän julkista rahaa.
- Suomalaisen huippu-urheilun julkinen rahoitus on lisääntynyt 2000-luvulla selvästi, mutta samaan aikaan menestys on heikentynyt.
- Julkisen rahoituksen määrä on vertailukelpoista esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna, mutta yksityisessä rahoituksessa olemme perässä, Ranto kommentoi Turussa järjestetyssä liikuntafoorumissa.
Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö sai viime vuonna OKM:ltä 6,86 miljoonaa euroa, ja kaiken kaikkiaan Olympiakomitealle tuli valtionavustuksia hieman yli 8 miljoonaa.
Olympiakomitean tavoitteena on ollut lisätä sponsorirahan määrää.
- Lajiliitot voivat käyttää varainhankinnassaan omia urheilijoitaan, ja niin sen pitääkin olla. Olympiakomitealla sama mahdollisuus on kuitenkin hyvin pieni, Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski sanoo.
Viime aikoina on väläytelty ajatusta erityisestä urheilun yhteiskuntasopimuksesta, joka selkiyttäisi valtion roolia suomalaisessa huippu-urheilussa.
Kojonkoski vierastaa kyseistä termiä, mutta hänen mukaansa valtion ja urheilujärjestelmän pitäisi sopia kirjallisesti siitä, mitä ollaan tekemässä.
