Suomen Olympiakomitean jo 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä käynnistämä huippu-urheilun muutosprosessi on epäonnistunut, myöntää puheenjohtaja Jan Vapaavuori.
Olympiakomitea ruoti sunnuntaina Pariisin olympialaisten päätöspäivänä syitä sille, miksi Suomi jäi ensimmäistä kertaa historiassaan tyystin ilman mitalia kesäolympialaisista.
LUE MYÖS: Suomen olympiafiaskosta julki karuja lukuja – Jan Vapaavuori: "Ketuttaa kuin pientä oravaa"
Tiedotustilaisuudessa sekä puheenjohtaja Jan Vapaavuori että Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen käyttivät varsin painokkaat puheenvuorot siitä, mitä Suomessa jatkossa halutaan huippu-urheilulta ja mitä sen menestyksen eteen ollaan valmiita tekemään.
– Meidän pitää päättää, että haluammeko me menestyä huippu-urheilussa, Vapaavuori totesi.
– Tämä voi tuntua hölmöltä kysymykseltä, mutta meillä on vähän skitsofreeninen tilanne ollut Suomessa varsin pitkään – eli samaan aikaan olemme urheilu- tai menestyshullu kansa ja me haluamme mitaleita, ja samaan aikaan ei oikein haluta panostaa huippu-urheiluun.
Vapaavuori nosti valtiolta tulevien resurssien ohella esiin yksityisen sektorin, jonka heikko osallistuminen suomalaisen huippu-urheilun tukemiseen on hänen mukaansa ratkaiseva ero muiden Pohjoismaiden satsauksiin nähden.
Samalla Vapaavuori nosti esiin välittömän tarpeen Olympiakomiteassa tehdyn strategisen ja operatiivisen työn uudelleenarvioinnista.
– Ensimmäisessä vaiheessa on varmasti asiallista pyytää huippu-urheiluyksiköltä, jolle kymmenkunta vuotta sitten luotiin hyvin itsenäinen rooli, käsityksensä ja analyysinsa siitä, että missä ollaan, mikä meni pieleen ja mitä pitää muuttaa, Vapaavuori totesi.
Huippu-urheiluun enemmän panostusta?
Huippu-urheiluyksikön johtajana Mika Lehtimäen irtisanoutumisesta, vuodesta 2022 lähtien toiminut entinen huippuhiihtäjä Matti Heikkinen näkee Pariisin epäonnistumisen sopivaksi paikaksi käydä läpi kaikki huippu-urheilun edellytykset yhdellä kertaa.
– Huippu-urheilu on raakaa ja rehellistä. Tulosta ei missään tilanteessa kannata selittää. Se ei sillä parane, Heikkinen sanoi suoraan Parisiin tuloksesta.
– Kansainvälinen vaatimustaso huippu-urheilussa on tullut varmasti kaikille selväksi. Täällä on nähty maailmanennätyksiä, olympiaennätyksiä ja todella kovia suorituksia. Ja jos se siihen haluamme vastata, meidän täytyy ymmärtää, mitä kansainvälinen huippu-urheilu tänä päivänä edellyttää, hän jatkoi.
Heikkisen mukaan Suomessa kyseenalaistetaan liikaa huippu-urheiluun panostamista. Samalla hän nostaa esiin Olympiakomitean toisen tehtävän, yhteiskunnan liikuttamisen. Nämä kaksi painopistettä eivät saisi astua toistensa varpaille.
– Tämä antaa momenttumia sille, että ruuvia voidaan tietyllä tapaa kiristää, Heikkinen vihjaa tarpeesta aloittaa huippu-urheilun määrätietoisempi tukeminen.
– Siksi nostin esiin asenneilmapiirin muutoksen, että täytyy rohkeasti puhua siitä, että on hyväksyttävää tavoitella sitä, Heikkinen sanoo kansainväliseen menestykseen tähtäävästä huippu-urheilusta.
Omaa jatkoaan tehtävässään ei Heikkinen lähde arvioimaan.
– Tämä tehtävä on lainassa, ja ollaan puolivälin krouvissa, hän vastasi neljävuotisesta kaudestaan.
– Tässä työssä minulla on aitiopaikka lähteä johtamaan kokonaisuutta siihen suuntaan kuin syksyllä päätetään.