Tänään uutisoitiin siitä, kuinka sisäministeriö suosittelee tänä vuonna 10. heinäkuuta liputtamaan maalari Helene Schjerfbeckin ja Suomen kuvataiteen kunniaksi. Sen lisäksi myös toinen Suomen historian suurnainen, maamme ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää, ansaitsee ministeriön mukaan tänä vuonna liputuksen.
Sillanpään lisäksi 1. lokakuuta liputettaisiin myös kansalaisvaikuttamisen päivää. Sillanpään kunniaksi liputettiin myös viime vuonna, kun tämän syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta.
1:59
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jo ehtinyt kehumaan suomalaisten suurnaisten liputuksen lisäämistä. Juvonen ehdotti suurnaisten liputuspäivien lisäämistä maaliskuussa. Hän kuitenkin vaatii, että suurnaisten liputuspäivät tulisi virallistaa suurnaisten tapaan.
– Samalla logiikalla koko almanakan liputuspäiviä voisi esittää vapaaehtoiseksi. Suurnaisille on nimettävä almanakkaan ihan omat ja viralliset liputuspäivät, Juvonen vaatii tiedotteessaan.
Vakiintuneesti liputetaan vain yhtä naista
Suomessa vakiintuneissa liputuspäivissä juhlistetaan vain yhtä naista, kirjailija Minna Canthia, jonka kunniaksi lippu nostetaan salkoon tasa-arvon päivänä 19. maaliskuuta.
Miehistä vakiintunut liputuspäivä löytyy Johan Ludwig Runebergiltä (5. helmikuuta), Mikael Agricolalta ja Elias Lönnrotilta (9. huhtikuuta), Johan Vilhelm Snellmannilta (12. toukokuuta), Carl Gustaf Emil Mannerheimilta (4. kesäkuuta), Eino Leinolta (6. heinäkuuta), Aleksis Kiveltä (10. lokakuuta) ja Jean Sibeliukselta (8. joulukuuta). Suurimmassa osassa näistä päivistä juhlistetaan myös jotain henkilöön liittyvää muuta päivää, kuten suomen kielen tai suomalaisen kirjallisuuden päivää.
Ministeriö suosittelee vakiintuneiden liputuspäivien lisäksi liputtamaan koulujen aloittamispäivänä, Suomen luonnon päivänä 26. elokuuta sekä lasten oikeuksien päivänä 20.11.