"Ministeri, teidän vastauksenne on kuin Paavo Väyrysen vastaus" – Suomen epäselvät EU-linjaukset herättivät kysymyksiä oppositiossa

Mitä hallitus ajattelee EU:n taloussääntöjen tulevaisuudesta? Mikä on Suomen kanta komission ehdottamaan sosiaalirahaston? Oppositio vaati eduskunnassa kysymyksiinsä vastauksia.

Hallitus esitteli tänään selontekoaan EU-politiikasta eduskunnalle.

Reippain keskustelu ei virinnyt ensisijaisesti itse 27-sivuisesta selonteosta, vaan ajankohtaisimmista EU-aiheista.

Oppositio vaati hallitukselta selkeämpiä kantoja EU:n alijäämäsääntöihin sekä uuteen sosiaalirahastoon, jota oppositiossa laajamittaisesti vastustetaan.

Taloussääntöjen tulevaisuus herätti huolta

EU ei ole vielä päättänyt, mikä on valtioiden julkisen velan määrää rajoittavan yhteisen sopimuksen tulevaisuus.

Julkisen talouden velka saa sopimuksen mukaan olla korkeintaan 60 prosenttia ja alijäämä korkeintaan kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.

Rajat ovat paukkuneet ympäri Eurooppaa jo vuosikausia sitten, ja virallisesti säännöt siirrettiin hyllylle koronapandemian pakotettua jäsenmaat ottamaan rutkasti lainaa. 

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on halunnut EU:n palaavan vanhoihin sääntöihinsä, useat SDP-poliitikot ovat pitäneet kysymystä avoimempana.

– Kokoomus on tällä hetkellä erityisen huolissaan Suomen vaikuttamisesta EU:n yhteisessä talouspolitiikassa, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) sanoi.

– Milloin me saamme kuulla hallituksen kannan alijäämäsäännön noudattamisesta? Wallinheimo kysyi.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vastasi sanomalla, että Suomen kanta on selvillä. Vakaus- ja kasvusopimuksen keskeisten elementtien pitää pysyä voimassa, vaikka kriteeristöä onkin tarkasteltava.

Tuppurainen tai kukaan muukaan hallituspoliitikko ei kommentoinut sitä, minkä verran kriteeristöä eli vaikkapa sallittavaa velan määrää saisi Suomen puolesta muokata. Kokoomuksen Wallinheimo ei pitänytkään Tuppuraisen ääneenlausumaa kantaa erityisen selkeänä.

– Ministeri Tuppurainen, teidän vastauksenne on kuin Paavo Väyrysen vastaus. En ole puolesta enkä vastaan, pikemminkin päinvastoin, Wallinheimo tylytti.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei ollut täysistunnossa, sillä hän on parhaillaan vierailulla Berliinissä.

Mikä on Suomen kanta sosiaalirahastoon?

EU:n komissio ehdotti heinäkuussa osana isoa Fit for 55 -ilmastopakettia, että päästökaupasta saatavia tuloja ohjattaisiin jatkossa uuteen sosiaalirahastoon, jolla voitaisiin tukea etenkin pienituloisia EU-kansalaisia. Suomi olisi lähtökohtaisesti nettomaksaja.

Hallitus on lähettänyt eduskunnalle sosiaalirahastosta U-kirjelmän eli kirjelmän, jossa hallitus esittelee eduskunnalle EU-asian ja ottaa siihen kantaa.

Kirjelmässä todetaan, että hallitus ei pidä rahastoa "tarkoituksenmukaisena" ja suhtautuu siihen "erityisen kriittisesti".

Yksiselitteisesti hallitus ei kuitenkaan ole sanonut rahaston perustamiseen kyllä tai ei. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) on sanonut, että vaihtoehtoja on vielä tutkittava.

Sari Essayah (kd.) ei sulattanut tätä eduskunnan EU-keskustelussa.

– Valtiovarainministeri Saarikko on kyllä pontevasti vastustanut ja ollut kriittinen tälle sosiaalirahastolle, mutta kun me luemme ilmastoministerin kannanottoa, täällä todetaankin, että on tärkeää, että Suomen kanta ei ole kategorinen ei, ja vaihtoehtoja selvitetään, Essayah ihmetteli.

– Mikä on hallituksen linja näin keskeisessä kysymyksessä? Halutaanko sosiaalipolitiikkakin EU:n haltuun? Essayah kyseli.

Tuppuraisen mukaan hallituksen kanta on yksiselitteisesti erittäin kriittinen.

– Kaikki jotka eurooppalaisesta vaikuttamisesta jotain haluavat ymmärtää, ymmärtävät, että tämä on painava kanta, Tuppurainen linjasi.

"Siirrymme vakaasti yhteisen budjetin suuntaan"

Ajankohtaisten linjausten ohella eduskunta kävi keskustelua myös itse selonteosta ja laajemmin EU-politiikasta.

Linjat olivat sinänsä tutut. Kokoomuksesta pidettiin useita EU:n integraatiolle suopeita puheenvuoroja, vaikka samalla vaadittiin myös tiukempaa talouskuria.

Perussuomalaiset kyseenalaistivat koko nykymuotoisen EU:n mielekkyyttä.

– Me siirrymme hyvin vakaasti tulonsiirtojen, yhteisen budjetin ja yhteisen verotuksen suuntaan. Ja yhtä varmasti ja vakaasti Suomi on maksaja, ei mitään muuta, Riikka Purra (ps.) tykitti.

Itse selontekokin sai Purralta haukut: asiakirja vain "syleilee kaikkea kivaa" eikä kerro, minkälaisia vaihtoehtoja Suomella voisi EU-politiikassa olla.

– Tällaista se EU-poliittinen keskustelu Suomessa valitettavasti on, Purra valitteli.

Keskustan edustajilta EU-kritiikkiä

Hallituksen riveissä enimmäkseen maltillista EU-kritiikkiä pitivät esillä ennen kaikkea keskustalaiset.

Esimerkiksi Katri Kulmuni sanoi olevansa huolissaan komission ilmastoesityksistä, jotka eivät edistä markkinataloutta ja lisäävät verotusta.

Paljon pidemmälle meni puoluetoveri Hannu Hoskonen, joka pelkäsi myös metsäpolitiikan valuvan Brysseliin, vaikka hallitus vaatiikin selonteossaan, että metsät pysyvät Suomen päätösvallassa.

– Nyt meillä monessa puheenvuorossa sanotaan, että metsätkin on menossa EU:n määräysvallan alle, vaikka niin ei ole sovittu. Samoin sosiaalipolitiikka, joka ei varmasti kuulu EU-asioihin millään lailla, sekin viedään nyt tällä uudella U-kirjeellä, Hoskonen jylisi.

– Se on Euroopan unionin loppu, jos tällä linjalla jatketaan, Hoskonen sanoi.

Kysymykset EU:sta Suomen turvallisuusratkaisuna eivät nousseet selontekokeskustelussa keskiöön. Hussein al-Taee (sd.) ehti kuitenkin todeta, että jos Suomen ja EU:n välit heikkenisivät, eniten hyötyisi Venäjä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja