Ministeri Saarikon kolumni: Kiitoksen sijaan auttajat saavat nyrkistä – väkivalta tai sen uhka ovat hoitajien arkea

Suomen Ensihoitajien liitto on myös selvittänyt asiaa. Tulos oli hätkähdyttävä: ensihoidossa työskentelevistä vastaajista yli 90 prosenttia oli kokenut työssään uhka- ja väkivaltatilanteita ja joka neljäs oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi.

Luku kertoo valitettavaa tarinaa siitä, että väkivalta tai sen uhka on läsnä lähes jokaisen ensihoitajan työssä.

Myös sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla, vanhustyössä, mielenterveys- ja päihdepalveluissa uhkaavia tilanteita ja seksuaalista häirintää koetaan liian usein. Tämä ei ole hyväksyttävää.

Väkivallan uhka ei kuulu työhön

Jatkuva väkivallan uhka on kuormittavaa, eikä se kuulu sote-ammattilaisen työhön.

On väärin, että pelastamaan ja auttamaan tulleet henkilöt saavat kiitoksen sijaan nyrkistä. Työntekijöiden turvallisuudesta vastaa työnantaja.

Työturvallisuuslakia pitää noudattaa ja työpaikoille on saatava aikaan toimiva turvallisuuskulttuuri, jota kehitetään joka päivä yhdessä työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa.

Työntekijöillä tulee olla selkeä käsitys, kuinka toimia uhkaavissa tilanteissa ja kuinka välttää niitä. Tilanteita pitää harjoitella etukäteen ja ottaa teknologiaa, kuten turvanappeja, laajempaan käyttöön.

Riittävä perehdytys taattava

Riskiä ei pidä ottaa. On huolestuttavaa, että asiaa selvittäneen työturvallisuusraportin mukaan vain 10 prosenttia ensihoitajista koki, että he saavat riittävästi perehdytystä aggressiivisen asiakkaan kohtaamiseen. Tässä on selkeä kehityskohde.

Työntekijöiden taitojen on oltava tasolla, jossa he pystyvät antamaan parhaan panoksensa turvallisuuden edistämiseksi. Tarvitaan rohkaisua, jotta nykyisiä käytäntöjä uskalletaan kyseenalaistaa. Sairaalamaailmassa on onnistuttu vähentämään väkivaltatapauksia työntekijöitä kouluttamalla.

Suomen Ensihoitoalan liitto, Suomen Palomiesliitto ja Tehy kampanjoivat sen puolesta, että rikoslakia tiukennetaan ensihoitajiin kohdistuvan väkivallan osalta siten, että rangaistus olisi sama kuin virkamiehen väkivaltaisen vastustamiseen syyllistyneellä. Asiasta on tehty myös lakialoite.

Muutoksen tarpeellisuuden arviointi kuuluu oikeusministeriölle. Alan työntekijäjärjestöjen huoli on otettava vakavasti, ja koen, että asia kannattaa selvittää tarkoin.

Raportointia pitää helpottaa

Perehdytyksen, työhyvinvoinnin sekä asenteiden merkitys turvallisuuteen on huomattava.

Työpaikoilla pitää tehostaa uhka- ja väkivaltatilanteiden raportointia sekä työturvallisuuskoulutusta.

Raportoinnin tulee olla helppoa, jotta kynnys tehdä ilmoituksia madaltuu nykyisestä. Järjestelmällinen raportointi tuo mahdollisuuden tunnistaa paremmin läheltä piti-tilanteet, seurata turvallisuustilannetta ja kohdentaa toimet mahdollisimman vaikuttavasti.

Tavoitteenani on, että jatkossa saamme entistä luotettavamman valtakunnallisen tilannekuvan, kun poliisi-, pelastus- ja ensihoito saavat yhteisen reaaliaikaisen tietojärjestelmän. Tiedonkulku hallinnonalojen välillä helpottuu ja nopeutuu, mutta asiakkaan tiedot ovat vain ensihoidon käytettävissä.

Pidän tärkeänä, että maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen toimeenpanossa yhtenäistetään turvallisuutta edistäviä käytäntöjä sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta.

Väkivallan uhan ja muiden psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentäminen työpaikoilla on tarpeen, koska turvallisessa työpaikassa työskentelee terveitä ja hyvinvoivia työntekijöitä. Työhyvinvoinnilla on suora yhteys asiakastyytyväisyyteen, palvelun laatuun ja työn tuloksellisuuteen. Kun työntekijä voi keskittyä rauhassa työhönsä, hän pystyy antamaan parasta mahdollista hoitoa.