Ministeri Kiuru puolustaa hoitajamitoitusta: "Rahoitus ei jää seuraavalle hallitukselle"

Yksi politiikan syksyä hallinnut aihe on ollut vanhustenhoidon hoitajamitoitus. Pääministeripuolue SDP:n lupaama hoitajamitoitus ympärivuorokautiseen hoivaan väritti myös budjettiesityksen lähetekeskustelua, jota käytiin eduskunnassa koko viikko.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellussa ja viime viikolla esitellyssä lakiluonnoksessa ehdotetaan, että iäkkäiden ihmisten ympärivuorokautisen hoivan sitova hoitajamitoitus olisi 0,7 eli kymmentä vanhusta kohden olisi seitsemän hoitajaa.

Oppositio on kutsunut luonnosta muun muassa aprillihoitajamitoitukseksi, koska siirtymäaika päättyisi aprillipäivänä ja samalla seuraavien eduskuntavaalien alla. Laki tulisi voimaan elokuussa 2020, mutta kaavaillun 0,7:n mitoituksen voisi alittaa siirtymäaikana, joka kestäisi vuoden 2023 aprillipäivään.

Lisäksi oppositio pelkää, että hoitajat kaikkoavat kotihoidosta, kun heitä tarvitaan entistä enemmän tehostetussa hoidossa. He epäilevät myös, että pelkkä kirjaus ei tuo tarvittavia 4  400:ää hoitajaa alalle.

Vanhustenhoidosta vastaava ministeri, peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) halusi viikon lopulla selvittää toimittajille, mistä on kyse. Miten ministeri vastaa väitteisiin?

Saadaanko hoitajia 4 400 eli niin paljon kuin 0,7 prosentin hoitajamitoituksen on arvioitu edellyttävän?

–  Lisäkoulutustarpeet ovat ilmeiset, ja muuntokoulutusta tarvitaan. Lisäksi meillä on yli 70  000 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista tällä hetkellä kentän ulkopuolella. Tarvitsemme jokaista halukasta hakeutumaan hoitoalalle. Jos säälliset työolosuhteet voidaan turvata uudella esityksellä, uskon, että se toimii myös vetovoimatekijänä alalle. Asiantuntijoiden esittämä tiekartta hoitajien saamiseksi on ollut yksimielinen, mikä tukee oletusta, että hoitajat on saatavissa tässä ajassa.

Milloin hoitajien palkkaamiseksi kaavailtu 230 miljoonaa euroa vuosittain on luvassa valtiolta?

–  Rahat varataan ensi kevään kehysriihessä. Ensin pitää tietää, mitä tarvitaan ja millä aikataululla. Nythän se vasta on valottumassa, kun kuullaan käynnissä olevalta lausuntokierrokselta kentän palaute.

–  Sinä vuonna, kun mahdollisesti annettava siirtymäaika päättyy, on oltava kaikki resurssit olemassa, jotta sinä vuonna Suomessa ei ole yhtään yksikköä, joka voisi mennä alle 0,7 hoitajamitoituksen. Työryhmä on esittänyt, että se olisi vuonna 2023.

Miten varmistetaan, että hoitajat eivät pakene kotihoidosta?

–  Tämä on aito uhka. Konkreettiset toimet tämän estämiseksi selviävät jouluun mennessä. Asiantuntijat varmasti käyvät keskustelua, pitäisikö henkilöstötarve turvata sitovalla mitoituksella myös kotihoidossa. Ongelma on, että mitoituksen tekeminen ei ole helppoa.

Onko mitoituksen rahoittaminen jäämässä seuraavalle hallituskaudelle?

–  Ei. Hoitajamitoitus tullaan säätämään suoraan lakiin nimenomaan sen takia, että jo nyt viidennes yksiköistä pystyy 0,7:n mitoitukseen. Lisäksi tällä jaoston esittämällä siirtymäajallakin vaaditaan 0,7:n mitoitusta. Siitä voidaan poiketa vain, ellei potilasturvallisuus ja palvelujen laatu vaarannu. Silloinkin mitoituksen pitää olla vähintään nykyisen suosituksen mukainen eli viisi hoitajaa kymmentä vanhusta kohden. Siinä vaiheessa, kun siirtymäaika päättyisi, valtiontalouden ponnistusten on oltava kunnossa ja rahojen oltava järjestäjillä.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja