Unia kuvataan usein elokuvamaisiksi. Näkövammaisena syntyneen Steve Kuusiston mukaan tämä ei ole täysin totta. "Näkeekö" sokea unia?
Nukuitko viime yönä hyvin? Millaisia unia näit?
Entä, jos olisit sokea: millaisia unia silloin näkisit? "Näkeekö" sokea unia?
Sokeiden unennäköä on tutkittu melko vähän, Van Winkle's -sivusto kertoo. Vuonna 2004 julkaistun Dreaming-selvityksen mukaan sokea voi todella nähdä unta, mutta on epäselvää, liittyykö näkeminen näkökykyyn, vai onko kyse virtuaalisesta kuvamaailmasta.
Sleep Medicine -lehdessä julkaistu tanskalaistutkimus tarkkaili 50 henkilöä, joista 11 oli syntynyt sokeana. 25 oli näkeviä, 14 taas sokeutunut elämänsä aikana. Joka aamu tutkittavat henkilöt vastasivat kyselyyn. Tuloksista selvisi, että sekä sokeana syntyneiden että myöhemmin sokeutuneiden unet nojasivat vahvasti hajuun, tuntoaistiin, makuun ja ääneen.
Sokeana syntyneet eivät raportoineet näköaistimuksia unessa. Heillä myös oli vähemmän silmänliikkeitä REM-unen aikana.
"Sokean ihmisen uni muistuttaa maalausta"
Unia kuvataan usein elokuvamaisiksi. Näkövammaisena syntyneen runoilija ja kirjailija Steve Kuusiston mukaan tämä ei ole täysin totta.
– Sanotaan, että unesi on kuin Martin Scorsesen elokuva. Sokean ihmisen uni muistuttaa enemmän Monet'n maalausta. Siinä on ihmisiä ja paikkoja, mutta se on abstrakti tai impressionistinen – siis vähemmän kiinni todenmukaisessa, valokuvamaisessa toisinnossa siitä, mitä näkevä ihminen näkee.
Kuusistolla on useita sokeana syntyneitä ystäviä, ja väite siitä, ettei sokea voisi "nähdä unta" onkin hänestä absurdi. Kuusisto myös huomauttaa, että sokeat ihmiset kuvittelevat: he kuulevat muiden kuvailuja tilanteista tai paikoista, ja muodostavat sen perusteella kokonaisen mielikuvien arsenaalin.
– Jos sitoisimme silmäsi vain huvin vuoksi ja veisimme sinut johonkin paikkaan, jossa et ole ollut, josta sinulla ei ole mielikuvaa – ei pesäpallopeliin tai metroon, vaan johonkin hyvin outoon paikkaan, kuten peruukkitehtaaseen – vaeltelisit ympäriinsä ja päähäsi muodostuisi kuva siitä, miltä paikka näyttää, Kuusisto kuvaa.
Myös värien näkeminen on Kuusiston mukaan kiinni tulkinnasta. Sokeakin voisi nähdä värejä – siitä huolimatta, ettei ole nähnyt niitä "oikeasti".
– Vaikket olisi koskaan nähnyt mitään, näet silti sinisen. Joku voisi kuvata sitä sanoen, että se on kuin meri. Kun tunnet sanan "sininen", alat muodostaa kattavaa ideaa siitä. Se on vain erilainen sinisen idea. Kreikkalaiset uskoivat meren olevan violetti.
Tanskalaistutkimuksessa selvisi myös, että sokeat raportoivat neljä kertaa enemmän painajaisia kuin muut. Syy voi löytyä vuorokausirytmistä ja sisäisestä kellosta: silmän kautta havaittava valo vaikuttaa näkevien ihmisten unirytmiin ja "unihormoni" melatoniinin vapautumiseen.
Sokeutuvan Lizzyn toivelistan yksi kohta kävi toteen:
0:54
Lähde: Vanwinkles.com