Millaisia historian traumoja suomalaiset kantavat? Tutkimusprofessori kertoo, miten traumat näkyvät tavallisessa arjessa

Traumat näkyvät tavallisessa arjessa esimerkiksi menettämisen pelkona, kertoo tutkimusprofessori Antti Pentikäinen George Mason University Carter School -korkeakoulusta Huomenta Suomessa.

Traumat voivat siirtyä jopa seitsemälle sukupolvelle. Sinä aikana sukupolvet ovat kokeneet Suomessa useita hyökkäyksiä.

Pentikäisen mielestä on tärkeää, että vaikeita kokemuksia käsitellään perheissä. Jos traumoja ei käsitellä ja kohdata, ne siirtyvät seuraaville sukupolville.

– On aiheellista kysyä, johtuuko meillä naisten kokema väkivalta, seksuaalirikokset, itsemurhat ja niiden korkea määrä siitä, että meillä on käsittelemätöntä sotatraumaa niin paljon.

Pentikäinen lisää, että näin tulee käymään myös Ukrainassa, jos traumoja ei pystytä käsittelemään. Hänen mukaansa voisi olettaa, että näin on käynyt monilla muilla sota-alueilla.

Traumat vaikuttavat myös poliittiseen keskustelukulttuuriin. Traumojen takia toinen ihminen nähdään uhkana itselle. Tällainen tilanne on Pentikäisen mukaan Yhdysvalloissa.

Konfliktien sovittelussa on tärkeää se, että traumoista ollaan tietoisia. Pentikäisen mukaan olisi tärkeää, että suomalaiset tulisivat toistensa kanssa toimeen vastakkainasettelun sijasta.

– Meillä Suomessa pitäisi olla sellainen tavoite, että miten me voisimme olla unelmiamme ajavia eikä pelkojemme ohjaamia.

Lue myös: Eero, 101, huolissaan sotaveteraanien perinnöstä – koskettava viesti jälkipolville: "Jos me ei oltaisi käyty niitä sotia, ei me tässä istuttaisi"

Traumat saavat ihmiset pitämään yhtä

Suomeen tulleet sotaa paenneet ukrainalaiset tulisi ottaa vastaan Suomessa niin, että he tuntisivat olonsa turvallisiksi ja tervetulleiksi. Tätä edesauttaisi se, että olisi kiinnostunut heidän kokemuksistaan. Kaikki eivät ole kuitenkaan valmiita puhumaan mistä tahansa.

Pentikäisen mukaan traumat antavat mahdollisuuden myös hyville asioille.

– Aivot ovat paraneva, muuntuva elin. 

Traumojen ansioista ihmiset saavat selviytymiskeinoja ja pitävät yhtä. Toisaalta traumat myös saavat ihmiset varautumaan pahimpaan jatkuvasti. Traumojen ansioista ihmiset voivat pelätä, että he tulevat menettämään kaiken.

Pentikäinen mainitsee Suomen sotaveteraanien kokeman häpeän tunteen. He jäivät yksin kokemuksiensa kanssa.

– Häpeä kertoo siitä, että on jotain sellaista, mitä ei ole pystytty kohtaamaan.

Hänen mukaansa sotaveteraanit ovat tunteneet myös vihaa. Kun vihan tunne muuttuu suruksi, ihminen tervehtyy.

Katso tästä koko tutkimusprofessori Antti Pentikäisen haastattelu liittyen suomalaisten kokemiin historiallisiin traumoihin.

Lue myös: Satavuotias Ano Tenhunen toivoo synttärilahjaksi Nato-jäsenyyttä: "Suomi ei enää koskaan saa joutua sotaan"