Suomi on siirtynyt nyt seuraavalle tasolle Ukrainan tukemisessa Venäjän hyökkäyssotaa vastaan, arvioi poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.
Viiden jälkeen -ohjelmassa kuultu Aunesluoma arvioi, että Suomi on apupaketin myötä osana laajempaa kokonaisuutta.
Hän korostaa, että Ukrainan saama tuki on sille kriittistä.
– Ukraina taistelee länsimaiden tuella ja tarvitsee sitä enemmän, hän toteaa.
Viime päivinä keskustelu panssarivaunuista ja niiden saamisesta on käynyt kuumana, mutta Aunesluoma katsoo, että kyse on laajemmasta kuviosta ja keskustelusta siitä, miten Ukrainan tukea laajennetaan ylipäänsä.
Lue myös: Miksi Saksa ei lähetä panssarivaunuja Ukrainaan? Paine liittolaisilta kasvaa
"Euroopalla ei kykyä eikä päättäväisyyttä auttaa Ukrainaa yksin"
Aunesluomasta Yhdysvaltojen rooli on Ukrainan tukemisessa keskeinen, ja se näkyy Euroopassa. Hän näkee, että Ukrainan sodan myötä Yhdysvaltojen rooli Euroopassa on muuttunut ja ikään kuin palannut lähemmäs menneisyyden työnjakoa.
– Eurooppa ei pysty tässä tilanteessa tukemaan Ukrainaa yksin. Euroopassa ei ole kykyä, eikä ehkä sellaista poliittista päättäväisyyttä. Yhdysvaltoja tarvitaan tässä mukana. Yhdysvallat johtaa ja Eurooppa antaa Yhdysvaltojen johtaa, hän arvioi.
– Yhdysvallat on ikään kuin palannut Eurooppaan siihen rooliin, mikä sillä oli 1900-luvulla. Venäjä on ikään kuin kutsunut Yhdysvallat tänne takaisin johtamaan sitä koalitiota, Aunesluoma sanoo.
Lue myös: USA:n puolustusministeri: Päätös Leopardien toimittamisesta Ukrainalle jäi tekemättä – Puola uskoo, että päätös lopulta syntyy
Professori: Valmistautuminen rauhaan selittää saksalaisten "hidastelua"
Aunesluoma arvioi, että tulevan rauhan laadun määrää se, millainen sota käytiin ja millä keinoin.
Tämä nivoutuu yhteen Euroopassa kuumana käyvään keskusteluun Ukrainalle annettavasta aseavusta.
– Tämä osittain selittää sitä saksalaisten hidastelua. He miettivät, missä ollaan Venäjän kanssa, kun tämäkin sota sitten aikaan päättyy, hän sanoo.
Aunesluoma toteaa kuitenkin, että harkitut toimet ja asteittainen eteneminen Ukrainan tukemisessa voivat olla paikallaan. Tällöin toimia on arvioitu myös kaukaisempaa tulevaisuutta ajatellen.
Lue myös: Ulkovallat yrittävät nyt kuumeisesti selvittää, millainen Nato-maa Suomesta tulee – Venäjä jättänyt lähelle vain neljänneksen vanhasta sotilasvahvuudesta
"Suhteet Venäjän kanssa voi olla hyvin hankalia hyvin pitkään"
Aunesluomasta menneisiin suhteisiin ei kuitenkaan ole paluuta.
– Tämä sota on muuttanut asetelmia Euroopassa pysyvästi. Yhdysvallat on sitoutunut taas pitkäksi aikaa Eurooppaan ja Ukrainan tukeminen tulee olemaan vuosien tai vuosikymmenien projekti Euroopan unionille ja sen jäsenmaille, hän arvioi
– Suhteet Venäjän kanssa voi olla hyvin hankalia ja hyvin pitkään.
Jutun alussa olevalla videolla Aunesluoma arvioi, mitä Venäjän Suomesta esittämään propagandaan tulisi suhtautua ja arvioi, onko Venäjällä jotain erillisiä suunnitelmia Suomen suhteen.
8:34