Lukupiirissä luetaan kiehtovia, keskustelua herättäviä kirjoja! Esittelemme viikoittain lukemisen arvoisen kirjan, jonka voit voittaa omaksesi.
Millainen oli Englannin kuningatar Viktoria?
Julkaistu 23.10.2013 11:25(Päivitetty 05.11.2013 11:01)
Lukupiirissä luetaan kiehtovia, keskustelua herättäviä kirjoja! Esittelemme viikoittain lukemisen arvoisen kirjan, jonka voit voittaa omaksesi.
Nimi: Kuningatar
Kirjailija: Sanna Tahvanainen
Kustantaja: Schildts & Söderströms
Helmiä: 3
Millainen nainen oli Englannin kuningatar Viktoria, joka tarttui vallankahvaan 19-vuotiaana ja hallitsi maataan yli 60 vuoden ajan? Sanna Tahvanaisen fiktiivinen romaani Kuningatar valottaa suositun hallitsijan sielunelämää, vaikka jättääkin päähenkilön etäiseksi.
Odotin kirjan olevan laaja-alainen kertomus tämän mielenkiintoisen naisen vaiheista, mutta romaanissa keskitytään pitkälti kuningattaren tunne- ja rakkauselämän kuvaamiseen. Valtakauden politiikka ja tapahtumat sekä hänen nimeä kantavan aikakauden asenteet ja muutokset eivät tunnu vaikuttavan Viktorian maailmassa – mikä saattaa tietysti olla todellinen kuvaus vanhoillisen ja eristäytyneen kuningattaren elämästä.
”Tämä on suuri hetkemme, rakas Viktoria”
”Mama, olenko todella varmasti oikea kuningatar?”
”Olet, rakas lapseni. Eikä sinulla tarkkaan ottaen ole vaihtoehtoa. Kruunu on kiinnitety päähäsi.”
”Silloin toivon, rakas mama, että myönnyt ensimmäiseen vaatimukseeni jonka esitän sinulle kuningattarena.”
”Mitä vain tahdot.”
”Anna minun olla tunti yksin.”
Kuningatar on mielenkiintoinen tarina itsenäisyyttä havittelevasta ja rakkaudennälkäisestä Viktoriasta, vaikka naiiviin päähenkilöön on vaikea samaistua. Tahvanaisen töksähtelevä kirjoitustyyli sopii moderniin kerrontaan, mutta lukuelämystäni häiritsi se, että Viktorian ajattelutapa ja mietteet pysyvät lähes muuttumattomina lapsuudesta aikuisuuteen.
Onnenpotku Viktorian elämässä tapahtuu kun nuori kuningatar rakastuu päätäpahkaa saksalaiseen serkkuunsa, Albertiin.
Olen päättänyt. Albert on valittuni. Tuntuu että olen aivan mennyttä. Kuin ihanaa unta. Ernestin nuorempi veli on täydellinen. Miksi en kiinnittänyt häneen huomiota aiemmin? Hän on niin komea. Hänen vartalonsa on kehittynyt. Lihakset pullistelevat vaatteiden alla. Se johtuu varmaan miekkailusta. Huohotin kun tapasimme ja sitten olin mennyttä. Hän on niin ihanan innokas.
Olen lukenut aiemmin, että vastoin viktoriaanisia hyveitä kuningatar oli niin rakastunut prinssipuolisoonsa, ettei pystynyt pitämään näppejään erossa miehestään makuuhuoneessa. Ikävä seuraus romanttisista kanssakäymisistä olivat yhdeksän raskautta, joita hän inhosi.
Samalla kun Viktoria yrittää tasapainoilla kuningattaren, vaimon ja äidin rooliensa välillä, hän kärsii naiseuden rajoituksista sekä siitä miten riippuvainen on puolisostaan ja omista mielihaluistaan.
Minun kynistäni tulee meidän kyniämme. Ne ovat nyt meidän. Minun papereistani tulee meidän papereitamme. Meidän kyniämme, meidän papereitamme. Kynät vierivät Albertin puolelle. Ne käyvät makaamaan hänen papereidensa päälle. Kaikki vierii. Olen hänen puolellaan. Kaikki on hänen puolellaan. Minun puoleni on tyhjä.
Ylisuojelevan äitinsä helmoista, puolisonsa avustuksella Viktoriasta kasvaa koko kansan rakastamaksi monarkki. Olisi ollut myös mielenkiintoista lukea miten harvinaisen pitkäaikainen hallitsija suhtautui ja muutti oman elämänsä lisäksi valtakuntaansa.
Teksti: Leena Salo
Kuva: Shcildts & Söderströms