Miten poliisi saa hoidettua hälytykset ja rikostutkinnat, jos huomio kuluu liikkumisrajoitusten valvontaan? Näin Maria Ohisalo vastasi eduskunnalle

Kokoomus ja perussuomalaiset epäilevät liikkumisrajoitusten tehoa 2:23
Seitsemän uutiset: kokoomus ja perussuomalaiset epäilevät liikkumisrajoitusten tehoa.

Eduskunnan kyselytunnilla käsiteltiin koronatoimia, esimerkiksi kaavailtuja liikkumisrajoituksia. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru viittasi runouteen, mikä sai Harry Harkimon vitsailemaan itseironisesti.

Hallitus hyväksyi tänään yleisistunnossaan tulevat liikkumisrajoitukset.

Käytännössä kaikki tarpeeton liikkuminen pyritään kieltämään pääkaupunkiseudulla sekä Turussa.

Perussuomalaisten Riikka Purra kyseenalaisti eduskunnan kyselytunnilla, kohdistuvatko rajoitukset oikein.

Lisäksi Purra kysyi, kuinka poliisi kykenee hoitamaan hälytykset ja rikostutkinnat, kun resursseja kuluu rajoitusten valvomiseen.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) vastasi lupaamalla, että valvontaan kuluvat eurot korvataan viranomaisille. Poliisille tullaan hakemaan lisäresursseja.

– Poliisi voi joutua käyttämään vaikkapa suoraan poliisiammattikorkeakoulusta valmistuvia ihmisiä, Ohisalo sanoi.

Sisäministeri toivoi myös kaikkien kansanedustajien tukevan viestinnällään sitä, että suomalaiset tietäisivät, mistä rajoituksissa on kyse.

– Kyllähän tässä yhteiskunnassa jos ihminen rikkoo lakeja, siitä voi seurata rangaistuksia, Ohisalo totesi.

– Mutta nyt emme puhu siitä, kuinka näitä voi kiertää. Nyt puhumme siitä, kuinka jokainen ihminen voi välttää muiden ihmisten tapaamista muutaman viikon.

"Me olemme lastuja laineilla"

Italiasta lääketehtaalta löytyi viikonloppuna yllättäen 29 miljoonaa annosta AstraZenecan koronarokotetta.

Kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.) nosti tämän esille kyselytunnilla ja kysyi, onko hallitus pohtinut, voisiko Suomi hankkia koronarokotteita EU-kiintiöiden ulkopuolelta.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) vastaus oli myöntävä. 

– On pohdittu. Mutta sitten täytyy myöskin ottaa realismi huomioon, Kiuru totesi.

Vastaus jatkui viittauksella Ilmari Kiannon runoon Lastu lainehilla, jonka Jean Sibeliuksen sävellys on tehnyt kuuluisaksi.

– Me olemme lastuja laineilla, ja me yksin hankkisimme rokotteita tilanteessa, jossa rokotteita ei ollut vielä keksittykään viime kesän aikana, Kiuru sanoi.

Kiurun mukaan EU-kiintiöissä on pysyttäydytty siksi, että kiintiöiden avulla varmistetaan, että kaikki EU-kansalaiset ja sen mukana myös suomalaiset saavat rokotuksen.

Liike Nytin puheenjohtaja, maailman ympäri vuosina 1986–1987 yksin purjehtinut Harry Harkimo vitsaili myöhemmin Kiurun kommentista.

– Pitää sanoa ministeri Kiurulle, että lastuna laineilla ei kannata olla. Sieltä ei saa mitään aikaan, sen tiedän kokemuksesta, Harkimo sanoi saaden kansanedustajakollegat nauramaan.

Perussuomalaisten Ranne kysyi asiakirjojen salaamisesta

Liikkumisrajoitusten valmistelussa ihmetystä on herättänyt se, että valtioneuvoston kanslia päätti salata oleellisia lainvalmisteluun liittyviä asiakirjoja eikä luovuttanut niitä medialle.

Julkisuuslain 24 pykälän kohta 8 mukaan esimerkiksi poikkeusoloihin varautumiseen liittyvät asiakirjat ovat salaisia vain, jos niiden julkiusus vahingoittaisi turvallisuutta tai itse poikkeusoloihin varautumista.

– Miten liikkumisrajoitusten valmisteluasiakirjojen julkistaminen olisi vaarantanut poikkeusoloihin varautumisen ja liikkumisrajoitusten valmistelun? Lulu Ranne (ps.) kysyi.

Vastaajana oli pääministerin sijaisena toiminut tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.).

– Olette aivan oikeassa siinä, että näin poikkeuksellisessa kriisitilanteessa ja näin poikkeuksellisen lakitoimen äärellä on syytä olla avoin, Saarikko sanoi.

EU-huippukokoukseen osallistunutta Sanna Marinia (sd.) sijaistanut Saarikko sanoi, ettei tunne yksityiskohtia valtioneuvoston kanslian salausratkaisusta.

Saarikko kuitenkin muistutti, että itse lakiluonnos julkistettiin poikkeuksellisesti jo eilen illalla.

– Hallituksen päälinja on avoimuus, ja hallituksen päälinja on viestintä, jossa meillä ilman muuta on aina parannettavaa, Saarikko sanoi.

Lue myös:

    Uusimmat