Tässä Brynäsin kauden kuva – Mikko Manner kuumana, kun omiin lurahti erikoinen osuma tammikuussa. Jaakko Stenroos/All Over Press
antti.ramanen@mtv.fi
Tahmea kausi Ruotsin SHL:ssä päättyi Hannes Björnisen ja monen muun suomalaisen edustamalla Brynäsillä putoamiseen korkeimmalta sarjatasolta. Leijonien luottopelaajalle sekava kausi oli uusi lisäys kokemuspankkiin.
– Kyllähän se nimenomaan kokemus oli, Björninen toteaa MTV Urheilulle värikkään kauden päätyttyä.
Perinteikkäälle Brynäs IF:lle joutuminen liigakarsintoihin ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta 2000-luvulla, mutta kaikilla neljällä edellisellä kerralla gävleläisseura oli onnistunut säilyttämään sarjapaikkansa.
Viimeksi joukkue pelasi putoamista vastaan kaksi vuotta sitten. Tuolloin päävalmentaja Peter Anderssonin korvaaminen juuri ennen karsintojen alkua Josef Boumediennella riitti välttämään pahimman. Tänä vuonna seura yritti samaa temppua, kun Mikko Mannerille näytettiin ovea kriittisessä vaiheessa.
Taika ei toiminut, vaan runkosarjan jumbojoukkue Malmö Redhawks selätti viimeistä edelliseksi jääneen Brynäsin otteluvoitoin 4–1.
– Eihän se ensinnäkään ikinä kerro mitään hyvää, että valmentaja saa potkut. Eikä se ole juuri koskaan yhden henkilön syytä. Kyllä se on silloin kaikkien asia, ketkä siinä ovat joukkueena ja yhteisönä mukana, Björninen toteaa Mannerin viime hetken erottamisesta.
– Pari vuotta aikaisemmin he olivat tehneet saman liikkeen ennen karsintoja, ja silloin se toimi. Ehkä sitä yritettiin toistaa uudelleen. Varmasti siihen oli niitäkin syitä, että he olivat näin ennenkin tehneet, 27-vuotias lahtelaissentteri arvelee.
Sarjan hännille jääminen ja lopulta putoaminenkaan eivät kerro kaikkea Brynäsin kaudesta. Viimeiseen pudotuspelijoukkueeseen Luulajaan jäi eroa yhdeksän pistettä. Häntäpään kaksikon pistekeskiarvotkin (Brynäsillä 1,19/ottelu) olivat huomattavasti parempia kuin esimerkiksi Liigan kahdella heikoimmalla seuralla (Sport 1,05 ja SaiPa 0,8).
– Sarja on tosi hieno ja tasainen. Kuka vain voi voittaa kenet vain, ja se tekee siitä hienon. Jokaisesta sijasta pelataan. Se oli sillä tavalla mahtava kokemus, Björninen kehuu.
– Ei voi sanoa, että olisimme olleet mitään heittopusseja missään vaiheessa. Aika pitkään taistelimme jopa pudotuspelipaikasta, mutta sitten lopuksi taistelimme, ettei jouduttaisi karsintaan. Viimeisellä viikolla ratkesi, että me joudumme sinne. Se kertoo myös sarjan tasaisuudesta paljon.
Kompastuskiveksi muodostui kauden aikana se, että tiukat ottelut kääntyivät liian usein vastustajan voitoiksi. Brynäsin pelaajamateriaalilla olisi kuitenkin ollut edellytyksiä parempaankin.
Joukkueessa pelasivat Leijonissa arvokisamenestystä Björnisen tavoin saavuttaneet maalivahti Juho Olkinuora ja puolustaja Niklas Friman sekä Oula Palve, Mikko Niemelä ja niin ikään kotimaan kaukaloista tuttu tshekkipakki David Sklenicka.
– Meillä meni paljon maaleja omiin, ja puolustuspeliä kokonaisuudessaan yritettiin parantaa koko ajan.
– Siellä oli hyviäkin hetkiä, mutta kokonaisuus oli kuitenkin hankala. Emme pystyneet tekemään joukkueena sellaista tulosta kuin olisimme halunneet. Sehän on ihan päivänselvää, Björninen toteaa.
Björninen oli joukkueensa kuudenneksi paras pistemies tehtyään 52 runkosarjaottelussa tehot 11+14=25. Putoamissarjassa hän teki joukkueelleen yhden maalin.
Ruotsissa pääsarja on tunnetusti avoin nousijajoukkueille. Tänä vuonna paikan lunastaa joko MODO tai Djurgården, jotka pelaavat parhaillaan HockeyAllsvenskanin finaaleissa. Mitään harrastajaseuraa ei siis Brynäsin tilalle ole nousemassa.
Länsinaapurissa siirryttiin jo sarjan laajentamisen aikaan kaudella 2014–15 nykyiseen malliin, jossa SHL:n viimeisten joukkueiden välillä pelatun putoamiskarsinnan häviäjää vaihtaa sarjatasoa alemmas, ja tilalle nousee Hockey Allsvenskanin voittaja.
Suljetun SM-liigan kohdalla kaihoisat puheet liigakarsintojen palauttamisesta nousevat yhtenään esiin, mutta ainakaan Ruotsin mallin mukaista vaihtuvuutta Björninen ei lähtisi tavoittelemaan Suomeen. Erot kakkosportaan sarjoissa ovat taloudellisesti ja urheilullisesti niin valtavat.
– Se on tietysti yksi tapa, mutta Ruotsia ei voi verrata Suomeen. Asiat ovat eri tavalla. Ihmisiä on enemmän, ja jääkiekossa monta elinvoimaista sarjaa. Allsvenskankin on ihan täysi ammattilaissarja. Sielläkin on monta seuraa, jotka tavoittelevat nousua ja haluavat pelata pääsarjassa, Björninen taustoittaa.
Perinteitä tosiaan riittää kahdelle sarjatasolle. Silti useankin karsintakokemuksen jälkeen putoaminen oli äärimmäisen raskas pala sekä Brynäsin seurajohdolle että kannattajakunnalle. Nousu takaisin vaatii kovaa työtä.
– Tällä hetkellä systeemi on tuo, ja kaikki tietävät sen, Björninen sanoo.
– Olihan se (tunnelma) tosi huono ja surullinen ennen kaikkea. Brynäs on perinteikäs seura, joka oli pitkään pelannut pääsarjassa. Viime vuodetkin ovat olleet hankalia, ja he ovat yrittäneet rakentaa uutta tulemista. Kun siinä ei onnistuttu, niin kyllähän se oli suuri pettymys.
Huhut kertovat Björnisen uran jatkuvan SHL:ssä ensi kaudellakin, Expressen-lehden tietojen mukaan tänä keväänä välieriin asti selvinneessä Örebrossa. Sitä ennen edessä ovat todennäköisesti uran kolmannet miesten MM-kisat Tampereella.