Yleisradion toimitusjohtajan tehtävistä väistyvän Mikael Jungnerin mielestä maassamme on vallalla aivan vääräntyyppinen johtajuus. Uudistusta kaipaisivat myös armeija ja koulujärjestelmä – sekä koko suomalainen kansanluonne.
Lähes puolet yli 50-vuotiaista kokee olevansa olosuhteiden uhreja omassa elämässään, ja he ovat myös elämäänsä tyytymättömiä. Redera Oy:n tuore tutkimustulos ei yllätä Mikael Jungneria.
– Jo koko koulujärjestelmämme perustuu passiivisempaan läsnäoloon kuin monessa muussa maassa. Oppilaat ovat opetuksen objekteina eivätkä subjekteina. Jos ihmiset koulussa, armeijassa ja töissä tottuvat passiiviseen rooliin, siitä on vaikea kääntyä, Yleisradion, pian entinen, toimitusjohtaja toteaa.
Tätä suurta tyytymättömien joukkoa kuvataan Sallittu-50-vuotiaille -tutkimuksessa nimityksellä "uhrit". 25 prosenttia yli 50-vuotiaista on sen sijaan "aurinkoisia", he ovat elämäänsä tyytyväisiä ja myönteisesti suhtautuvia. Loput 30 prosenttia viettävät "kissanpäiviä" ja ovat leppoisan passiivisia sopeutujia.
– Tutkimusten tulosten perusteella suomalaisten kansanluonnetta pitäisi muuttaa. Näiden ihmistyyppien suhde prosenteissa on aivan väärinpäin. Se pitäisi kääntää! Jungner sanoo.
Hän ei kuitenkaan syytä ihmisiä, uhreja, itseään siitä, että he ovat uhreja. Monen mahdollisuudet vaikuttaa aidosti omaan elämäänsä tai työpaikkaansa ovat vähäiset.
– Suomalainen yhteiskunta on rakennettu tavalla, joka pitää epätervettä tilannetta yllä. Pieni eliitti päätti esimerkiksi ulkopolitiikasta, rahamarkkinoiden vapauttamisesta ja valmisteli EU:hun menon, Jungner kritisoi.
Johtajat hallitsevat panttaamalla tietoa
Mutta onko kansanluonteen muuttaminen täysin mahdoton tehtävä? Ei ole, tietää Jungner. Sama on tehty jo pienemmässä mittakaavassa Yleisradiossa.
– Tämä perustuu Ylessä jo vuosien ajan tehtyyn työtyytyväisyyskyselyyn. Vuonna 2005 "aurinkoista ihmistyyppiä" oli 40 prosenttia Yleläisistä. Viisi vuotta myöhemmin määrä on noussut jo 70 prosenttiin.
Jungnerin mukaan muutoksen salaisuus on se, että talosta purettiin autoritäärisyyttä ja lisättiin kaikin tavoin avoimuutta ja keskustelevuutta. Pönötys poistettiin myös toimitusjohtaja-instituutiosta.
– Poistimme ahdistavia elementtejä ja käskytystä. Se avasi ovet itsestään etenevälle ketjureaktiolle, jossa työntekijät motivoivat toinen toisiaan.Avoin ja kunnioittava suunta on myös tosi hyvää bisnestä. Tänä aikana Yle kuroi samalla tappionsa umpeen, Jungner toteaa.
– Liian iso osa nykyisistä johtajista perustaa valtansa asemaan, ei omiin ajatuksiinsa, sekä tiedolla hallitsemiseen, eli sen panttaamiseen, säätelyyn ja jakamiseen taktisesti.
Jungner sanoo kyseisen johtamistavan onnistuneen ehkä 90-luvulla, mutta ei missään nimessä enää tänä päivänä. Jos työpaikka ei anna tilaa työntekijän henkiselle kasvulle, edessä on energiaa nakertava hiipivä kuolema.
Se, että elämällä ja työllä on jokin tarkoitus, on Jungnerin ja uusimpien tutkimustulosten mukaan niin arvokasta, että sitä ei voi rahassa mitata.
Jungner ennustaakin yrityksille pulaa nimenomaan innostuneista ihmisistä.
– Innostus on osittain tärkeämpään kuin ammattitaito! Yksi tapa löytää innostus on tehdä työnkuvista niin vapaita, että jokainen voi rakentaa niistä innostavan. Siis tuunaa oma duunisi! Jungner visioi.