Syksyn tullen illat pimenevät ja moni huomaa, että näkeminen hämärässä tuottaa ongelmia. Kehno hämäränäkö lisää merkittävästi liikenneonnettomuuksien riskiä, joten näkövaikeuksien syy kannattaa selvittää.
Hämäränäkö eli kyky nähdä hämärässä on silmän sauvasolujen ansiota. Sauvasolujen avulla silmä aistii valon voimakkuutta harmaan eri vivahteina, mikä mahdollistaa hämärässä näkemisen.
Silmä sopeutuu hämärästä valaistuksesta kirkkaaseen vain muutamassa minuutissa, mutta sopeutuminen kirkkaasta hämärään vie pidemmän aikaa. Tyypillisesti silmä sopeutuu hämärään noin 5-7 minuutin sisällä, mutta täydellinen adaptaatio voi viedä puoli tuntia.
Mikäli hämäränäkö ei kuitenkaan toimi normaalisti, arjen toimet vaikeutuvat. Riskit kasvavat erityisen suureksi liikenteessä. Specsaversin optikko Marina Åkerlund huomauttaa huonon hämäränäön lisäävän olennaisesti liikenneonnettomuuden riskiä syksyn pimenevinä iltoina.
– Jos ei näe tarpeeksi nopeasti, että edessä ajava auto jarruttaa, voi käydä huonosti. Maanteiden varsilla liikkuu paljon eläimiä ja niidenkin liikkeet pitäisi havaita ajoissa. Myös jalankulkijan vaarat lisääntyvät, mikäli ei esimerkiksi näe lähestyvää pyöräilijää kadulla, havainnollistaa Åkerlund.
Monesti taustalla korjaamaton taittovirhe
Åkerlund neuvoo hämäränäkönsä kanssa tuskailevia tarkastuttamaan tilanteen. Monesti hämäränäkövaikeuksien taustalla on korjaamaton taittovirhe, kuten esimerkiksi likitaittoisuus, joka korostuu hämärässä.
Likitaittoisuudesta on kyse, kun ihminen näkee lähelle melko hyvin, mutta kauemmaksi katsoessa kuva on samea ja epätarkka.
– Normaali silmä sopeutuu pimeään alle kymmenessä minuutissa. Jos on toistuvasti epävarma olo hämärässä, kannattaa syy mennä selvittämään. Taittovirheen eri muodot on helppo havaita näöntarkastuksessa, ja voidaan korjata sopivilla linsseillä, toteaa Åkerlund.
Joissain tapauksissa huono hämäränäkö voi olla merkki myös silmäsairaudesta. Alkava kaihi voi oireilla niin, että vastaantulevien autojen valot häikäisevät pimeässä. Hämäränäkö saattaa heiketä myös iän myötä, kun mykiön lisäksi muutkin valoa taittavat väliaineet samenevat.
Myös tietyt sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta ja diabetes, voivat ilmetä hämäränäön ongelmina.
– Optikon näöntutkimus on hyvä ensiaskel hämäränäön ongelmien selvittämiseen. Siinä voidaan sekä havaita että poissulkea suuri joukko asioita ja tarvittaessa ohjata eteenpäin jatkotutkimuksiin, ohjeistaa Åkerlund.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lähde: Specsavers