Mikä ihmeen lohkoketju? Uudesta teknologiasta odotetaan internetin kaltaista mullistusta

Tähän saakka bitcoin on ollut tunnetuin lohkoketjun hyödyntäjä, mutta sen arvellaan olevan vasta alkua. Lohkoketjulla tarkoitetaan internetissä olevaa tietokantaa, jossa voi säilöä, vaihtaa tai siirtää mitä tahansa tietoa tai arvoa, kuten rahaa, asiakirjoja tai käyttöoikeuksia. Tällä hetkellä uutta teknologiaa käytetään eniten rahansiirrossa.

Vaikka rahaa on pystynyt siirtämään jo nyt kätevästi erilaisten tilisiirtojen avulla, lohkoketju mullistaa nykyteknologiaa siksi, että se mahdollistaa tiedon varman säilyttämisen ilman keskitettyä palvelinta.

Tomorrow Labsin lohkokoketjusta vastaava johtaja Juha Viitala ottaa esimerkin.

– Voin lähettää rahaa suoraan minulta sinulle, ilman että välissä tarvitaan Postin tai pankin kaltaista tahoa. Jos lähetän rahaa Afrikkaan, se tapahtuu saman tien. Siirtokustannukset ovat pienempiä kuin perinteisten rahalaitosten kautta siirrettynä.

Turvallisuus tietojen säilymiseen perustuu hajautettuun tietokantaan. Tieto on samanaikaisesti lukemattomissa tietokoneissa ympäri nettiä, jolloin yksittäisten tietokoneiden kaatuminen ei haittaa, eikä pitkällä edenneen lohkoketjukoodin ansiosta tietoa voi peukaloida.

– Sitä ei voi muuttaa eikä väärentää, se on sellaisenaan siellä verkossa. Tämä tarkoittaa sitä, että tieto voidaan tarkastaa samanaikaisesti samanlaisena kaikkialta maailmassa, tutkija Petri Honkanen ammattikorkeakoulu Arcadasta sanoo.

Mitä muita käyttökohteita?

Tähän saakka erilaisia välikäsiä on tarvittu luottamuksen takaajina. Esimerkiksi pankit ovat tavallisten rahansiirtojen välikäsinä tai Airbnb tilojen vuokralle antajien ja vuokraajien välissä. Jatkossa luotettava lohkoketjuteknologia ja sen älykkäät sopimukset mahdollistavat monenlaiset toimet toisilleen entuudestaan vieraiden ihmisten välillä. Tällä hetkellä uutta teknologiaa käytetään muun muassa arvopaperikauppaan sekä helpottamaan pankkien välistä liiketoimintaa.

Suomessa lohkoketjua käytetään vielä melko vähän, mutta edelläkävijöitäkin löytyy. Esimerkiksi Osuuspankissa lohkoketjua on tutkittu kokeilujen kautta muun muassa identiteetin hallinnassa, terveystietojen välittämisessä, asuntokaupan digitalisoimisessa sekä kansainvälisen kaupan rahoituksen sovelluksissa.

– Kokonaisuutena lohkoketjusta tulee olemaan tehokkuushyötyjä. Palveluiden laatu ja tehokkuus voivat parantua asiakkaiden näkökulmasta, sillä esimerkiksi paperiprosessit voivat poistua ja palveluiden tuottaminen sujuvoituu, kertoo Osuuspankin yksikön päällikkö Kristian Luoma.

Lohkoketju mahdollistaa myös esimerkiksi terveydenhuollon rekistereiden kehittymisen.

– Terveystietojen tallentaminen lohkoketjupohjaiseen rekisteriin voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että se henkilö, jonka tiedoista on kyse, voisi päättää tarpeen mukaan, kuka tietoja pääsee katsomaan, tutkija Petri Honkanen kertoo.

Juha Viitala nostaa esimerkiksi myös musiikkibisneksen.

– Artisti voi myydä musiikkiaan niin, että kaikki asiakkaan maksamat korvaukset tulevat suoraan musiikin tekijälle.

Lohkoketjua voidaan hyödyntää myös esimerkiksi logistiikassa. Tuotteiden alkuperän jäljittäminen on helpompaa, sillä ketjulla voidaan seurata esimerkiksi sitä, kuinka ruoka kulkeutuu tuottajalta ruokapöytään tai kauppaan.

– Mielenkiintoisia ovat myös koulutukseen liittyvät sovellukset, joissa tutkintotodistuksen aitouden voisi varmentaa lohkoketjusta. Näin valetutkintojen mahdollisuus poistuisi tai ainakin vähenisi. Myös energiakaupassa lohkoketjua ollaan testattu eri puolilla maailmaa pientuottajien ja -ostajien välillä, Honkanen kertoo käyttökohteiden monipuolisuudesta.

Uutta teknologiaa myös kritisoitu

Lohkoketjuteknologiaa on kritisoitu muun muassa hitaasta tiedonkäsittelystä ja hankalasta käyttöönotosta.

– Monen on vaikea ymmärtää, mistä lohkoketjussa on kyse. Lisäksi nykyinen säännöstely ei meinaa tunnistaa hajautettua verkkoa, joka ei noudata maantieteellisiä tai perinteisiä toimialarajoja. Lisäksi lainsäätäjillä on vaikeuksia pysyä mukana siinä, mitä lohkoketjuverkoissa tapahtuu, Juha Viitala luettelee.

Ongelmia on myös alustan välisissä siirtymissä, sillä lohkoketjualustat eivät nykyisellään pysty käsittelemään tietoa yhtä nopeasti kuin keskitetyt alustat. Bitcoinin kohdalla on myös puhuttu paljon hurjasta sähkönkulutuksessa. Uhkaavimpien laskelmien mukaan maailmasta loppuu sähkö, jos bitcoinin kasvu jatkuu yhtä lujaa kuin tähän asti.

Haastetta lisää myös se, että käyttäjälähtöisyys on vielä lapsenkengissä. Tutkija Petri Honkanen muistuttaa, että lohkoketjua ei vielä toistaiseksi ole otettu kovin paljon käyttöön tosielämän sovelluksissa, mutta vireillä on paljon kokeilevia pilotteja.

– Täytyy olla jonkin sortin nörtti, että saa sen hallintaan tai pääsee tutustumaan siihen, hän tiivistää.

Luvassa internetin kaltainen mullistus?

Kaikesta huolimatta lohkoketjusta odotetaan maailmalla internetin kaltaista mullistusta.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että näin voisi tapahtua. Monet asiat kehittyvät siihen suuntaan, että lohkoketjulla voidaan muuttaa vanhoja tapoja tehdä kauppaa ja tehdä lähes kaikkia asioita, mitä tällä hetkellä tehdään. Uskoisin, että lohkoketju terminä tulee poistumaan, eikä loppukäyttäjä näe, että jokin asia on tehty lohkoketjun päälle. Siitä tulee vain ”tavallista internetteknologiaa”, Juha Viitala sanoo.

Petri Honkanen muistuttaa, että arjen teknologian aseman saavuttamiseksi lohkoketjulla menee vielä vuosia.

– Joka tapauksessa kyse on merkittävästä asiasta, jota tullaan jatkossa käyttämään monella yhteiskunnan alueella.