Mikä homehduttaa eläviä lohia Tornionjoessa? Kalojen taudinaihettaja edelleen mysteeri

Tornionjoesta löydettiin vuosina 2014 ja 2015 tuhansia vesihomeen peitossa olevia kuolleita kaloja. Helsingin Sanomien mukaan Tornionjoesta on löydetty myös tänä vuonna satoja kuolleita lohia.

Vesihometauti iskee kalaan yleensä silloin, kun jokin on heikentänyt sen vastustuskykyä.

Vesihometaudin aiheuttajaksi epäillään kaloille kudosmuutoksia aiheuttavaa UDN:ää. Suomen luonnonsuojeluliiton vaelluskala-asiantuntija Henrik Kettunen kertoo UDN:n olevan tutkijoille täysi mysteeri.

– UDN:n kokonaisvaikutusta Tornionjoen kalakuolemiin ei tiedä kukaan. Ensi viikolla siellä alkaa varmaan tippua enemmänkin vesihomeen peitossa olevaa kalaa alavirtaan, Kettunen sanoo.

UDN ei kuitenkaan aiheuta uhkaa Suomen makean veden tai rannikon lohikaloille, kuten uhanalaiselle saimaanlohelle.

– UDN:ää esiintyy ainoastaan Itämeren alueella elävissä kaloissa. UDN:n epäillään johtuvan Itämeren pääaltaan ravintoverkon muutoksista, Kettunen toteaa.

"Kukaan ei tiedä, tuleeko isompi epidemia" 

Ruotsalaistutkijat havaitsivat viime vuonna kahdessa Tornionjoen kalassa UDN-tartunnan.

Kettusen mukaan UDN:n selvittäminen on erittäin vaikeaa, koska vesihometaudin voi aiheuttaa UDN:n lisäksi moni muu asia, kuten hiertymät. 

– Tutkijoiden täytyisi saada näyte yksilöstä, joka on vasta sairastunut vesihometautiin. Tutkijoita kiinnostaa se, mitä kalassa tapahtuu ennen vesihometautia, sillä se on ainoa näkyvä oire.

UDN:ää on havaittu Skotlannissa jo 1960–1970-luvuilla. Brittitutkijat huomasivat UDN-tartuntapiikkien tulevan ja menevän vuosien varrella. Suomessa tutkijat eivät tiedä, ovatko tartunnat lisääntymässä vai vähentymässä.

– En tiedä, paljonko näissä Tornionjoen kuolemissa on kyse puhtaasti siitä, että sinne on nyt tullut reippaasti kalaa. Kukaan ei myöskään tiedä, tuleeko sinne isompi epidemia lähivuosina. Jos sinne nousee 100 000 lohta, ja niistä 2 000 kuolee, ei se ole mikään ongelma. Jos 50 000 kuolee, se on iso ongelma, Kettunen sanoo.