Mikä äänestäjäryhmä ratkaisi vaalit? Rekisteröityneistä äänestäjistä saa vihiä republikaanien ja demokraattien ydinkannattajista

Jo neljässä vuodessa kokonaisen maan äänestäjäkunta voi muuttua niin, että se kallistaa puntarin toiseen suuntaan. Yhdysvalloissa demokraattien kannattajajoukko on jo parinkymmenen vuoden ajan ollut muutoksessa, kun taas republikaanien ydinjoukko on yhä varsin samankaltaista taustoiltaan ja arvoiltaan. Asia käy ilmi amerikkalaisen ajatushautomon Pew Research Centerin tutkimuksesta, jonka data pohjautuu tietoihin vuoden 2019 rekisteröityneistä äänestäjstä.

Joka kymmenes äänioikeutettu on syntynyt Yhdysvaltojen ulkopuolella

Yhdysvalloissa vuonna 1996 tai myöhemmin syntyneiden nuorten z-sukupolvi on kasvanut sitten viime presidentinvaalien. Siinä missä äänioikeutetuista vain neljä prosenttia oli z-sukupolven edustajia vuonna 2016, nyt heidän osuutensa on kymmenen prosenttia. Täysi-ikäisyyden saavuttaneiden nuorten lisäksi äänestämään pääsi myös yhä useampi Yhdysvaltain ulkopuolella syntynyt, maan kansalaisuuden saanut maahanmuuttaja.

Vuonna 2020 presidentinvaalien aikaan Yhdysvaltain äänioikeutetuista yli 23 miljoonaa, eli 9,8 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä. Heistä selkeimmin erottuvat meksikolaiset, joita on 16 prosenttia kaikista ulkomailla syntyneistä äänioikeutetuista. Vuoden 2016 vaaleissa maahanmuuttajataustaisten osuus oli tasan yhdeksän prosenttia. Tällaiset väestörakenteen muutokset muovaavat myös äänestystulosta. 

Lue myös: Suomalainen vaalitarkkailija Piia Kauma Yhdysvaltojen vaalien keskellä: "Ennen ei ollut sellaista, että ikkunat ja ovet olisi peitetty vanerilla"

Yli 80 prosenttia republikaaniäänestäjistä on valkoisia

Yhdysvalloissa äänestäjien tulee ennen vaaleja rekisteröityä ennakkoon, ja samalla ilmoittaa ovatko republikaanien vai demokraattien kannattajia. Ilmoitus ei vielä velvoita äänestämään valittua puoluetta itse vaalipäivänä. Kuitenkin tämän tiedon nojalla mahdollisista äänestäjistä voidaan piirtää jonkinlaista kokonaiskuvaa heidän antamiensa taustatietojen pohjalta. Seuraavat tiedot pohjautuvat Pew Research Centerin dataan rekisteröityneistä äänestäjistä, mikä on eri asia kuin äänioikeutettujen määrä tai äänestäneiden määrä. 

Demokraattien kannattajat ovat etnisesti moninaisempi joukko. Siinä missä republikaanikannattajat ovat 81-prosenttisesti valkoisia, demokraattien joukosta 59 prosenttia on valkoisia. Demokraateista 19 prosenttia on mustia, 13 prosenttia latinoita ja kahdeksan prosenttia muiden ryhmien edustajia, kuten alkuperäiskansoihin kuuluvia tai aasialaistaustaisia. Demokraattien riveissä ei-valkoisten osuus on kasvanut merkittävästi joka vaalivuosi, sillä vielä 1996 demokraattikannattajatkin olivat 76-prosenttisesti valkoisia. 

Demokraattien äänestäjät yhä korkeammin koulutettuja ja vähemmän uskonnollisia

Koulutustausta on myös muuttunut demokraattien joukossa. Korkeakoulutettujen osuus on ollut tasaisessa nousussa. Vuonna 1996 vain lukio-opinnot tai vähemmän opiskelleita oli 51 prosenttia, mutta nyt enää 28 prosenttia. Republikaanien äänestäjien joukossa ero ei ole yhtä suuri: vuonna 1996 korkeintaan lukio-opinnot suorittaneita oli 41 prosenttia ja tänä päivänä 35 prosenttia rekisteröityneistä äänestäjistä. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on demokraateissa 41 prosenttia ja republikaaneissa 29 prosenttia. Demokraattiäänestäjät ovat olleet joka vaalivuosi yhä korkeammin koulutettua. 

Samantapaista muutosta on myös havaittavissa äänestäjien uskonnollista taustaa tarkastellessa. Demokraattien uskonnollisuus on jyrkässä laskussa, kun taas republikaaneista yhä noin 80 prosenttia on kristittyjä, ja määrä on laskenut vain hieman. Demokraateista sen sijaan 38 prosenttia ei tunnusta mitään uskontoa, ja yhdeksän prosenttia harjoittaa jotain muuta kuin kristinuskoa, jättäen kristittyjen osuudeksi hieman yli puolet rekisteröidyistä äänestäjistä. Vielä 2008 demokraateista kolme neljäsosaa oli kristittyjä.

Demokraattien presidenttiehdokkaan Joe Bidenin voitto viittaisi liberaalien, koulutettujen ja nuorten lähteneen ääniuurnille. Kuitenkaan suoria johtopäätöksia ei voida vetää ennen tarkempaa äänestäjädataa. Esimerkiksi 2016 äänestämässä kävi 87 prosenttia rekisteröidyistä äänestäjistä. Vaikka ääntenlaskenta on joissain osavaltioissa yhä kesken, äänten kokonaismäärän ennakoidaan kohoavan historiallisen korkeaan 161 miljoonaan, minkä perusteella äänestysprosentista odotetaan korkeaa.