Kolikonheittoa, arpapeliä, fifty-fifty, ennennäkemättömän tiukka. Tämäntapaisia arvioita presidentinvalinnan tuloksesta esitetään viikkoa ennen Yhdysvaltain vaaleja.
Kamala Harrisin ja Donald Trumpin välinen kannatustilanne on käytännössä tasan, ja tulos saattaa heilahtaa kumpaan suuntaan tahansa.
Valtakunnallisesti Harrisilla on ollut mielipidemittausten FiveThirtyEight-sivuston yhteenvedoissa parin prosenttiyksikön johto, mutta se ei välttämättä tarkoita, että Harris todellisuudessa johtaisi kisaa.
Harris on ollut niskan päällä kesästä asti, mutta ero on hiuksenhieno, kutistunut ja virhemarginaalien piirissä. Osassa mittauksissa johto olisi sitä paitsi aivan viime aikoina kallistunut kirivaihteen päälle saaneen Trumpin eduksi.
Toisaalta eräissä mittauksissa Harris olisi edellä. New York Timesin ja CNN:n perjantaina julkistamissa mittauksissa ehdokkaiden valtakunnallinen kannatus olisi tasoissa.
Kyselyissä mitataan myös, miten myönteinen käsitys äänestäjillä on ehdokkaasta. Näissä tuloksissa mielikuva Harrisista on 538-sivuston yhteenvedossa myönteisempi kuin Trumpista.
Trumpista myönteinen näkemys on noin 43 prosentilla vastanneista, kun Harrisin vastaava luku on muutaman prosenttiyksikön korkeampi.
Lue myös: Harris aikoo pitää "optimistisen ja toiveikkaan" puheen samalla paikalla, josta Trumpin kannattajat lähtivät valtaamaan kongressia
Heiluriosavaltiot ratkaisevat
Yhdysvaltain vaalijärjestelmässä voi käydä kuten vuonna 2016: Hillary Clinton sai melkein kolme miljoonaa ääntä enemmän kuin Donald Trump, mutta ei tullut valituksi.
Trump voitti osavaltioiden valitsijoissa Clintonin, ja koska Yhdysvaltain järjestelmässä valitsijoiden määrä ratkaisee, presidentiksi nousi Trump.
Esimerkiksi väkirikkaalla Kalifornialla on 54 valitsijaa, kun piskuisella Vermontilla on kolme. Ehdokkaan on voittaakseen saatava taakseen vähintään 270 valitsijaa.
Osa osavaltioista on niin selvästi kallellaan joko demokraattien tai republikaanien suuntaan, että jo etukäteen tiedetään, kenelle valitsijat menevät. On kuitenkin joukko osavaltioita, joissa kannatustilanne on täpärä ja voi vaihdella vaalista toiseen.
Tästä syystä eräät osavaltiot ovat niin kutsuttuja vaa'ankieli- tai avainosavaltioita.
Näissä vaaleissa avainosavaltioita ovat Pennsylvania, Georgia, Pohjois-Carolina, Michigan, Arizona, Wisconsin ja Nevada. Käytännössä vaalit ratkeavat siis näissä osavaltioissa, ja siksi ehdokkaat ovat keskittäneet kampanjointiaan juuri näille alueille.
Koska avainosavaltioissa tulos voi heilahtaa kumpaan suuntaan tahansa, ollaan tilanteessa, jossa kolikonheitolla on kutakuinkin samat mahdollisuudet ennustaa oikea lopputulos kuin tutkimuslaitoksillakin.
Lue myös: Risto E. J. Penttilä: Trump ei ole fasisti – tämä piirre erottaa
Mittaukset eivät tavoita kaikkia
Mielipidemittaajat kehittävät jatkuvasti menetelmiään, mutta niissä on silti puutteensa, huomauttaa Turun yliopiston tutkijatohtori Pekka Kolehmainen.
– Kaikissa mielipidemittauksissa on aina omat ongelmansa. On äänestäjäkuntia, joita on todella vaikea tavoittaa mielipidemittausten käyttämillä metodeilla. On ihmisiä, jotka eivät näy näissä tilastoissa.
Kolehmaisen mukaan etenkin nuoret äänestäjät ovat tutkimuslaitosten ennusteiden kannalta vaikeita. Heidän tavoittamisensa voi olla hankalaa, eikä siksi pystytä ennakoimaan kovin luotettavasti, kenen kannalle he tosiasiassa kallistuvat – jos ylipäätään äänestävät.
– Sukupuolten välillä on käynnissä selkeä jakautuminen, etenkin nuoremmassa polvessa. Nuoret miehet menevät oikealle, nuoret naiset vasemmalle. On muitakin yksittäisiä ryhmittymiä, kuten etnisiä ryhmiä, joista on vaikea sanoa, mihin suuntaan ne kallistuvat.
Siksi Kolehmaisen arvioissa on mahdollista, että vaalin tulos on aivan veitsenterällä, mutta toisaalta toinen ehdokas saattaa voittaa murskaavasti, jos kaikki heilahdukset kallistuvat samaan suuntaan.
Tilannetta voi sotkea joissain avainosavaltiossa myös kolmas ehdokas. Vihreiden Jill Stein saattaisi viedä ratkaisevasti ääniä nimenomaan Harrisilta. ¨
Siksi demokraatit ovat kampanjoineet korostamalla, että ääni Steinille on tosiasiassa ääni Trumpille. Trump puolestaan on ilmoittanut pitävänsä kovasti Steinista.
Tosin yhdessä uudessa mielipidemittauksessa Steinin arvioidaan vievän sittenkin ääniä Trumpilta noin yhden prosentin kannatuksellaan.
Lue myös: Kymmenen prosenttia suomalaisista äänestäisi Trumpia, jos saisi äänestää Yhdysvaltojen vaaleissa
Trump kylvää vaaliepäluuloa
Donald Trump on sitkeästi pitänyt kiinni virheellisestä uskomuksestaan, että hän olisi voittanut vuoden 2020 presidentinvaalin.
Näin uskoo myös merkittävä osa republikaanien äänestäjistä. Todellisuudessa vaalit voitti Joe Biden. Trump ja hänen tukikampanjansa ovat pitkään rakentaneet kertomusta, jonka mukaan Yhdysvaltain vaalijärjestelmä ylipäätään on vilpillinen ja vääristää tuloksia. Väite on uponnut hedelmälliseen maaperään.
Pew-tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan Trumpin tukijoista merkittävä joukko ei luota vaalijärjestelmään tai siihen, että oikeasti vaalit voittanut ehdokas myös julistettaisiin voittajaksi.
Kamala Harrisin tukijat puolestaan ovat selvästi luottavaisempia Yhdysvaltain vaalijärjestelmän asianmukaisuuteen.
Esimerkiksi 90 prosenttia demokraattiehdokkaan Harrisin kannattajista arvioi, että vaalit hallinnoidaan yleisesti ottaen verraten hyvin. Trumpin kannattajista samaa mieltä on alle 60 prosenttia. Mittaus perustui rekisteröityjen äänestäjien näkemyksiin.
Hyväksyykö Trump vaalien tuloksen tällä kertaa? Tutkija Pekka Kolehmainen sanoo, että käy miten tahansa, Trump ilmoittaa tuloksen olevan väärän.
– Minusta tuntuu, että hän kyllä aika lailla minkä tahansa vaalituloksen kääntää jollain tavalla siihen, että se huijattiin. Jopa siinä tapauksessa, että hän voittaa, hän ihan varmasti syyttää vastapuolta huijaamisesta; että hän olisi voittanut vielä enemmän, jos vastapuoli ei olisi yrittänyt huijata.
Mutta mikä on Kolehmaisen oma valistunut arvio vaalin tuloksesta? Trump vai Harris?
– No, en osaa kyllä hiukkaakaan arvioida.