Suomi 2001. Käsikirjoitus ja ohjaus: Aki Kaurismäki. Tuotanto: Ilkka Mertsola. Kuvaus: Timo Salminen. Leikkaus: Timo Linnasalo. Pääosissa: Markku Peltola, Kati Outinen, Juhani Niemelä, Kaija Pakarinen, Sakari Kuosmanen, Annikki Tähti, Anneli Sauli, Elina Salo, Outi Mäenpää, Esko Nikkari, Pertti Sveholm, Matti Wuori, Aino Seppo, Antti Reini. Kesto: 97 min.

Aki Kaurismäen Suomi-trilogia saa nyt toisen itsenäisen osansa elokuvassa, joka kuvaa asunnottomien elämää. Ensimmäinen osa, koskettava Kauas pilvet karkaavat (1996) kuvasi työttömyyttä. Ohjaaja on jälleen turvautunut hyväksi todettuun vakiokaartiinsa, mutta pääosaan nousee nyt ensimmäistä kertaa lahjakas Markku Peltola.
Mies vailla menneisyyttä kertoo nimettömäksi jäävästä miehestä (Peltola), joka saavuttuaan junalla Helsinkiin saa huligaanin mailasta tällin päähänsä ja menettää muistinsa. Niin rahat, nimi kuin menneisyyskin ovat kateissa. Kuraojasta hänet pelastaa hoiviinsa ystävällinen pariskunta: Niemiset (Juhani Niemelä ja Kaija Pakarinen) asustelevat kahden poikansa kanssa rannan huterassa parakissa, ja pian löydökillekin järkätään samanmoinen.
Elämä ei ole helppoa, mutta uutterasti mies alkaa rakentaa uutta minuuttaan. Hän korjaa, kuuraa ja kalustaa - perustaapa tuuliselle pihamaalle pienen pottumaankin. Päivä alkaa paistaa risukasaan, kun mies kohtaa Pelastusarmeijan soppaa tarjoilevan sotilaan Irman (Kati Outinen): hiljainen rakkaus orastaa, toivo herää. Nuotiolle kokoonnutaan muiden kodittomien kesken kuuntelemaan musiikkia. Esteeksi nimettömän uudelle elolle pyrkii asettumaan paskamainen koronkiskuri Anttila (Sakari Kuosmanen), jonka pelotteena toimii lammasmaisen kiltti hauva Hannibal.
Elokuvan henkilöt ovat kaurismäkeläiseen tapaan karikatyyrejä. Päähenkilö on harvapuheinen kunnon mies joka ei työtä pelkää. Irma on yhtä vähäsanainen kunnon nainen joka uskoo Jumalaan ja rakkauteen. Sakari Kuosmasen hahmotteleman Anttilan ja Pertti Sveholmin esittämän virkaintoisen rikospoliisin tehtävä on tietysti edustaa yhteiskunnan rajoittavia hallintarakenteita ja yhdessä yrittävien kodittomien sitä tuttua pikkuihmisten rintamaa, jonka keskinäinen solidaarisuus on voimakkain ase riistäviä rakenteita vastaan.