Ruotsissa on tapahtunut viimeisen kahdeksan vuoden aikana peräti 116 väkivallantekoa tai sellaisen yritystä, joissa on käytetty aseena käsikranaattia. Asia selviää tuoreesta ruotsalaistutkimuksesta. Määrä on moninkertaistunut vain muutaman vuoden kuluessa. Tutkimuksesta uutisoi Svt.
Video: MTV Uutiset vieraili maaliskuussa Malmössä etsimässä syitä lisääntyneeseen väkivalta- ja jengirikollisuuteen.
Vuosina 2011-18 Ruotsissa tapahtui kaikkiaan 116 käsikranaattihyökkäystä, joissa kuoli yhteensä kaksi ihmistä ja yhdeksän loukkaantui.
– Tämä on erittäin suuri määrä maassa, joka ei ole sotatilassa, kommentoi jengirikollisuuden asiantuntija, rikoskomisario Gunnar Appelgren Svt:lle.
Kriminologi Amir Rostamin johtama tutkimusryhmä on seurannut käsikranaattihyökkäyksiä vuodesta 2011 alkaen.
Huomattava nousu parissa vuodessa
Eniten käsikranaatteja käytettiin välivallanteoissa vuonna 2016, jolloin koko Ruotsissa tuli poliisin tietoon 39 käsikranaatin räjähdystä. Vertailun vuoksi vuonna 2011 tapauksia oli kaksi ja vuonna 2012 vain yksi. Siitä lähtien tapauksia on ollut paljon enemmän. Viime vuonna käsikranaattihyökkäyksiä tilastoitiin 21 ja tänä vuonna 5.12. mennessä yhteensä 18.
Viimeisin epäilty käsikranaattihyökkäys tapahtui sunnuntaina Malmössä. Tuolloin 18-vuotias mies sai hengenvaarallisia vammoja voimakkaassa räjähdyksessä. Poliisi otti toisen 18-vuotiaan kiinni epäiltynä tapauksesta.
Viime prjantaiaamuna taas räjähti ravintolassa Göteborgissa. Poliisi epäilee, että räjähdyksen aiheutti käsikranaatti.
Isojen kaupunkien ongelma
Valtaosa käsikranaattihyökkäyksistä tapahtui suurissa kaupungeissa, pääosin Tukholmassa, Malmössä ja Göteborgissa. 116:sta hyökkäyksestä 46 tapahtui Tukholmassa, 27 Malmössä ja 13 Göteborgissa.
Viimeisin käsikranaatin uhrina Ruotsissa kuollut on tammikuussa menehtynyt 63-vuotias Daniel Cuevas Zuniga. Hän oli pyöräilemässä vaimonsa kanssa Tukholman Vårby Gårdin kaupunginosassa Tukholman lounaispuolella, kun häntä heitettiin käsikranaatilla. Cuevas luuli kranaattia leluksi ja otti sen käteensä, jolloin kranaatti räjähti ja tappoi hänet. Cuevasin vaimo haavoittui sirpaleista.
Kaksi vuotta aiemmin kahdensanvuotias poika kuoli Biskopsgårdenin kaupunginosassa Göteborgissa, kun asuntoon heitettiin käsikranaatti. Tuolloin kyse oli jengikonfliktiin liittyvästä kostosta.
Herättää hämmästystä muissa maissa
Rostamin johtama ryhmä työskentelee Malmön yliopiston tulevaisuustutkimuksen instituutissa.
Vaikka käsikranaattiräjähdysten määrä onkin ollut laskusuunnassa huippuvuodesta 2016, on määrä silti Rostamin mukaan huolestuttavana suuri.
– Verrattuna Tanskaan, Norjaan tai Saksaan määrä on aika suuri. Tutkijat ja poliisit muista maista ovat hämmästyneitä Ruotsin korkeista luvuista, sillä kranaattiräjähdyksiä tapahtuu muualla paljon vähemmän, Rostami sanoo.
Rostami ei kuitenkaan osannut arvioida, miksi juuri Ruotsissa käytetään niin yleisesti käsikranaatteja väkivaltarikollisuuden aseina.