Monien vesilintulajien kannat ovat pienentyneet, esimerkiksi järvien rehevöitymisen vuoksi.
Jouni Kantonen ampui ensimmäisen lintunsa 50 vuotta sitten. Sen jälkeen vesilintupyynti on muuttunut.
Ylirehevöityminen, veden tummuminen ja vieraspetojen, kuten minkkien ja supikoirien runsaus ovat aiheuttaneet vesilintukantojen taantumisen.
Rehevöitymisen näkee hyvin Kirkkonummen Evitskogissa, jossa Kantonen esittelee tuttua järveä parinkymmenen vuoden ajalta. Enää järvellä eivät vesilintujen siivet lepata entiseen malliin.
Kauden alku siirtynyt
Jos ennen metsästäjät odottivat elokuun 20. päivää eli vesilintujen metsästyskauden alkua kuin kuuta nousevaa, on tilanne nykyään toinen.
– Kyllähän sen täällä kuulee, että aika hiljaista on. Käytännössä metsästyskauden avaus on siirtynyt kymmenenteen päivään, jolloin kyyhkyskausi alkaa, Kantonen sanoo.
Kantonen pyytää mieluiten lehtokurppaa, riekkoa ja metsäkanalintuja. Metsästäjien keskuudessa vesilintujen merkitys on pienentynyt.
– Ei se sorsastuksen merkitys ole enää sellainen suuri kansanhuvi kuin vaikka 40 vuotta sitten.
Lue myös: Vesilintujen määrät yhä laskussa Suomessa
Vesilintujen kantojen taantuminen ei johdu metsästämisestä, mutta monilla riistalajeilla on kiintiöitä ja rajoituksia. Punasotkan ja nokikanan metsästys on kiellettyä koko maassa.
Lisäksi vesilintujen hämärämetsästyskielto tuli voimaan viime vuonna.
– Meidän vesilinnuillamme menee huonosti, näin se vaan on. Esimerkiksi haapanalla, jouhisorsalla ja punasotkalla, riistasuunnittelija Laura Fontell-Seppelin Suomen riistakeskuksesta kommentoi Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.
Riistakeskus kehottaakin kohdentamaan metsästystä runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään.
Katso haastattelut kokonaisuudessaan artikkelin videolta.