Metsähallitus aloitti jälleen kiistahakkuut Inarissa

Metsähallitus on jälleen vienyt Inarin hakkuut alueelle, jota poronhoito pitää erittäin tärkeänä luppo- ja jäkälälaitumena. Pari vuotta sitten vastaavat hakkuut kuumensivat pahoin Metsähallituksen ja ympäristöjärjestöiltä tukea saaneiden poronomistajien välejä.

Metsurit aloittivat viime viikon alussa työt Inarijärven itäpuolella Vätsarissa. Kessin Hannunkotavaarassa oleva 67 hehtaarin leimikko saataneen valmiiksi parin viikon kuluttua.

Metsähallituksen Ylä-Lapin metsätalouspäällikön Pertti Heikkurin mukaan nyt hakataan luonnonvarasuunnitelmassa hyväksyttyä talousmetsää.

- Emme kykene täyttämään hakkuusuunnitetta, mikäli yritämme toimia vain esitettyjen karttarajausten ulkopuolisilla alueilla. Meidän on muistettava myös työllisyysnäkökulma, hän perustelee.

Poronhoito on piirtänyt kartalle noin 90 000 hehtaarin luppo- ja jäkälämaat, jotka tulisi rauhoittaa hakkuilta.

- Se on ympäristöjärjestö Greenpeacen ja poronomistajien laatima rajaus, jonka suhteen Metsähallitus ei ole luvannut mitään, Heikkuri korostaa.

Hän lupaa, että Kessin jälkeen kyseisellä rajausalueella jatketaan hakkuita muissa kohteissa. Ilmeisesti niiden aloitus menee syksyyn.

Pientä testataan

Paatsjoen paliskunnan poroisäntä Petri Hänninen sanoo, että poronomistajat ovat tuloksetta vedonneet Metsähallitukseen hakkuiden keskeyttämiseksi.

- Vastustavia mielipiteitä on esitetty, mutta olemme täysin voimattomia. Tämä on pieni paliskunta, joten meidän kanssa on hyvä värkätä. Metsähallitus haluaa ehkä kokeilla, millainen kohu nyt nousee, hän arvioi.

Pari vuotta sitten kiistahakkuut saivat Greenpeacen perustamaan leirin Muotkatunturin paliskunnan alueelle Paadarskaidin. Vastineeksi metsurit ja hakkuiden kannattajat pystyttivät oman leirinsä. Tiukimmillaan kiista oli etenemässä käsirysyksi.

- Kaikki on tietysti nytkin mahdollista. Se riippuu ihan meidän ystävistämme - mille he haluavat meidän kanssa alkaa, Heikkuri kiteyttää.

Kotimainen ostaja

Puun ostajaa Metsähallitus ei paljasta. Kyse on kuitenkin suomalaisesta yrityksestä. Aiemmin muun muassa Stora Enso ja Metsäliitto ovat vetäytyneet kiistamailta tulevan puun ostosta.

Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen epäileekin, ettei ostaja kykene isojen määrien hankintaan Ylä-Lapista.

- Sahoille tavara kelpaisi, mutta hakkuista saatavasta puusta vain vajaa kolmannes on sahatukkia. Loppu pitäisi toimittaa paperinvalmistukseen tai lämmitykseen.

Liimataisen mukaan kiista-alueelta tulevalle kuitupuulle ei kuitenkaan ole ostajaa Suomessa, eikä myöskään Ruotsissa, joten järjestelmällisistä suuremmista kaupoista tuskin voi olla kyse.

- Pikemmin tämä vaikuttaa uhmakkaalta näytökseltä.

- Ikävintä on se, ettei puolentoista vuoden rauhallista aikaa ole käytetty kiistan ratkaisemiseen. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö ei ole tehnyt asia eteen yhtään mitään, hän huomauttaa.

(MTV3-STT)