Meripelastustehtävät lisääntyneet – Rajavartiolaitos tietää syyn

Lämmin kesä on pitänyt veneilijät liikkeellä, ja samalla myös haverien määrä on kasvanut edellisvuosiin verrattuna. Meripelastusta johtavalla Rajavartiolaitoksella piikin syykin on selvillä.

– Tämä kesä on ollut vähän vilkkaampi kuin aikaisemmat kesät johtuen varmaan hyvästä säästä, arvioi kapteeniluutnantti Mikko Hirvi Helsingin meripelastuslohkokeskuksesta.

Heinäkuun toisella viikolla Rajavartiolaitoksen Helsingin yksikköön tuli lähes 80 hälytystä hätätilanteesta.

Kun hälytys tulee johtokeskukseen, apuun lähtee tilanteesta riippuen joko Rajavartiolaitos, poliisi, pelastuslaitos tai vapaaehtoinen pelastaja.

Eniten pieniä havereita

Hirven mukaan kaikista eniten tehtäviä on silloin kun sää on kaunis mutta tuulinen. Huonolla säällä haasteet kuitenkin kasvavat.

– Huonommalla säällä tehtävät ovat usein aikakriittisempiä eli ne voivat olla vakavampia nopeammin.

Eniten merellä sattuu pieniä havereita. Meripelastukseen lähdetään kuitenkin vain jos ihmishenki on vaarassa tai vaarassa joutua vaaraan.

– Valtaosa tehtävistä on erilaisia meripelastukseen liittyviä konerikkoja, karilleajoja, avustuksia ja valitettavasti välillä polttoaineen loppumisiakin. Hätätilanteita, joissa ihmishenki on välittömässä vaarassa, on ehkä viitisen prosenttia, Hirvi arvioi.

Avun saapumiseen kuluvat aika on riippuvainen sijainnista: yleensä merivartio partioi siellä, missä on eniten veneilijöitä. Ulapalla apua voi joutua odottamaan pidempään.

Kalusto on kuitenkin vasta uusittu ja Rajavartiolaitoksen partioveneet puskevat Suomenlahdella ja Pohjanlahdella tarvittaessa yli 40 solmun nopeudella.

Sisävesillä varomattomampaa

Veneissä on muitakin etuja kuin nopeus. Tutkat ja kamerat auttavat vaikeissa pelastustehtävissä ja huonossa säässä.

Vanhempi merivartija Janne Koskinen muistaa, että joskus veden varaan joutunut on löydetty lippalakin perusteella.

– Jos vaatekappale on vielä lämmin ja ihminen on vajonnut pinnan alle, niin vaatekappaleeseen kertynyt lämpö pysytään havaitsemaan kameralla, Koskinen kertoo.

Tilastojen mukaan merellä hukkuu vuosittain selvästi vähemmän ihmisiä kuin sisävesillä.

Hirvi uskoo, että osasyy on se, että merillä liikutaan järeämmällä kalustolla.

– Varmaan on niin, että veneilykulttuuri on vähän kirjavampaa sisävesillä ja siellä on toisenlaisia venetyyppejä kuin täällä merellä.

Toisin sanoen, merellä liivittömiä soutuveneilijöitä kohtaa harvemmin.