Merimetsojen määrä Suomen merialueilla kasvoi kolme prosenttia viime vuodesta. Osa kalastajista ja mökkiläisistä haluaisi kuitenkin jo vähentää lintujen määrää. Tutkijoiden mielestä ongelmiin on puututtava, mutta kannan rajoittaminen ei ole tarpeen.
Suomen merimetsokanta on vakiintumassa. Viime vuodesta kanta on kasvanut vain kolmella prosentilla. Merimetsojen pesien määräksi laskettiin tänä kesänä 26 700.
– Suomenlahdella kanta on lisääntynyt vain Porvoon saaristossa muutamalla sadalla pesällä. Saaristomerellä on vakaa kanta eli sama kuin viime vuonna. Pohjanlahden kokonaistilanne on aika samansuuntainen kuin viime vuodet, luettelee Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pekka Rusanen.
Merimetsot ovat helppo saalis merikotkille
Merimetsoyhdyskuntia on Suomessa kaikkiaan 49. Suurimmat yli tuhannen pesän yhdyskunnat sijaitsevat Uudessakaupungissa, Kirkkonummella, Eurajoella, Vaasassa, Mustasaaressa ja Turussa. Suurin eli Uudenkaupungin yhdyskunta on pienentynyt tänä kesänä, kun merikotkat ovat löytäneet helpon saalistuspaikan.
– Uudessakaupungissa yhdyskunta on pienentynyt 500 pesällä tänä vuonna. Siellä on ollut jo monta vuotta merikotkia. Tänä vuonna on ollut jopa 20 merikotkaa yhdellä kertaa saalistamassa poikasaikaan. Ulkosaaristo on tyhjentymässä merimetsoista merikotkan saalistuspaineen takia lounaisilla merialueilla. Toisin on itäisellä Suomenlahdella, jossa merimetsoja pesii ihan ulkoluodoilla, kertoo Rusanen.
"Mökin myyjä unohti kertoa merimetsoista"
Monille kalastajille ja mökkiläisille merimetsot ovat ei-toivottuja naapureita. Kun Timo Metsola osti saaristomökin Turun edustalta, merimetsot tulivat kaupan päälle.
– Kyllä se melkoinen järkytys oli. Myyjä ja välittäjä olivat unohtaneet mainita, että tällainen vakava ongelma oli saarella. Jo pelkästään se yksi vuosi, kun en ollut ongelmasta tietoinen ja kolonna pääsi saarelle, niin lähes kaikki saaren puut meinasivat kuolla, muistelee Metsola.
Mökkiläinen kutsui naapurit apuun
Metsola sai ELY-keskukselta häirintäluvan, mutta ongelmaksi jäi toteutus. Linnut pitäisi häätää ennen kuin ne aloittavat pesinnän eli keväällä viimeistään toukokuun alussa. Metsola kutsui facebookissa apuun lähialueen asukkaita, jotka saivat rantautua saarelle retkeilemään ja kalastamaan.
– Seurauksena oli, että kalamiehiä ja - naisia ja muita piipahtajia oli niin paljon, että kyllä merimetsot sitten pysyivät poissa, sanoo Metsola.
Metsola aikoo jatkossakin käyttää naapuriapua merimetsojen häätämiseen. Hän toivoo, että ampumalupiakin myönnettäisiin.
– Voitaisiin ottaa mallia Ahvenanmaalta. Siellä perustellusta syystä saa lupia karkottamisen lisäksi ampumiseen. Se on aiheuttanut sen, että linnut pysyvät ulkoluodoilla, jolloin ei tule tilanteita, joissa puita kuolisi tai mökkejä likaantuisi tai ihminen ja merimetso törmäisivät väärällä tavalla.
"Merimetsot voisi vähentää puoleen"
Airisto-Velkuan kalastusalueelta merimetsoja on häädetty luvan kanssa vuodesta 2010.
– Uusia yhdyskuntia ei ole syntynyt häirintäalueelle, mutta heti sen alueen ulkopuolella on isoja kolonioita. Me ikään kuin siirretään lintua paikasta toiseen, että onko siinä sitten järkeä, kyselee Airisto-Velkuan kalastusalueen kalataloussuunnittelija Timo Saarinen.
Saarisen mielestä merimetsokantaa pitäisi rajoittaa.
– Pitäisi saada aikaan koko rannikon mittainen kannanhoitosuunnitelma. Pitäisi olla luvat valmiina uusien merimetsoyhdyskuntien poistamiseen, jos ne ovat kuhan, ahvenen tai muiden kalalajien merkittävillä kutualueilla tai liian lähellä mökkiasutusta. Nyt lupaprosessi on liian pitkä. Merimetsokantaa pitäisi vähentää ainakin puoleen. Kanta kestäisi sen hyvin, vaatii Saarinen.
"Kannan rajoittaminen ei ole järkevää"
Tutkijan mielestä merimetsokannan rajoittaminen ei ole tarpeen, mutta ongelmatapauksiin on puututtava.
– Kannan rajoittaminen ei ole järkevää. Toimien, joita tehdään, pitäisi kohdistua ongelmatapauksiin. Jokainen yhdyskunta pitää katsoa erikseen, kuinka suuri ongelma se on. Onko se oikeasti niin iso ongelma, että sille pitäisi tehdä jotakin, linjaa Rusanen.
Merimetso on Suomessa rauhoitettu laji. Silti tänäkin vuonna Närpiössä ja Kemiönsaarella tuhottiin luvattomasti merimetsojen pesiä.