Mehiläisten mystinen joukkokuolema Loimaalla: "Erittäin huolestuttavaa"

Kenttämehiläisiä on kuollut poikkeuksellisestä jopa kolmesta eri tarhasta ja 50 eri pesästä. Kuolleiden mehiläisten määrä liikkuu sadoissa tuhansissa.

– Varovainen arvio on puoli miljoonaa mehiläistä nurin, sanoo mehiläishoidon neuvoja Ari Seppälä Suomen Mehiläishoitajain Liitosta.

Vahva epäilys kuolemansyystä jo on kemikaalit. Heinäkuun neljäntenä päivänä oli mehiläistarhaajan tietojen mukaan Loimaalla ruiskutettu vehnäviljelmillä torjunta-ainetta tähkäsääskeä vastaan.

Suomen mehiläisiä tappaa moni asia

• Yksi mehiläisten ykköstappaja Suomessa on kylmä talvi. Kylmänä talvena 2012-2013 lähes joka neljäs suomen mehiläinen kuoli. Leudompana talvena mehiläiskuolleisuus on runsaat 10 prosenttia.
• Myös eri loiset ja taudit tappavat mehiläisiä. Varroa-punkit levittävät erilaisia virustauteja mehiläisiin. Esikotelomätä taas tappaa mehiläisten sikiöitä.
• Lisäksi on olemassa mehiläisille tuhoisia loisia, kuten pienipesäkuoriainen, jotka eivät kuitenkaan ole vielä levinneet Suomeen asti.

Myrkytyskuolemat yleensä tunnistaa pesän ympärillä lojuvista tuhansista kuolleista mehiläisistä. Yhdessä pesässä on noin 40 000 mehiläistä, joista 10 000–20 000 on kenttämehiläisiä.

– Se on aika dramaattista, kun sen näkee, kuvailee Ari Seppälä.

Asiaa tutkitaan parhaillaan Varsinais-Suomen Ely-keskuksessa, vaikka tuloksia kuoleman aiheuttajasta ei saada vielä vähään aikaan.

– Suurin huoli on se, ettemme saa tietää, mitä tapahtui. Emme tiedä, mikä aine oli kyseessä ja miten levitettynä, sanoo Seppälä.

Kemikaaleja valvotaan, mutta tutkinnassa on puutteita

Loimaan joukkokuolema ei ole ensimmäinen laatuaan, vaikka se poikkeuksellinen onkin. Inkoossa kuoli vuonna 2013 myös valtava määrä mehiläisiä. Syytä tähän ei ikinä saatu selville.

Kuka mehiläisten kuolemansyytutkimuksista on viime kädessä vastuussa?

– Siinä ei ole nykyään hyvää prosessia tai valtiontason virallista systeemiä. Tämä on huomattu puutteeksi, kertoo ryhmäpäällikkö Eija-Leena Hynninen Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, josta tutkinta on siirretty eteenpäin Ely-keskuksille.

Tämän allekirjoittaa myös Seppälä.

– Kuolemien selvittäminen jää tarhaajien niskaan. Jos lehmiä kuolisi paljon, jäisikö se vain karjanomistajien selvitettäväksi? kysyy Seppälä.

Loimaan kuolemissa on tällä hetkellä kaksi vaihtoehtoa: joko torjunta-aineena on käytetty jotain luvatonta tai sitä on levitetty väärään aikaan, tai kyseessä onkin ollut täysin luvallinen aine oikein käytettynä. Jälkimmäinen vaihtoehto on jopa pahempi, kertoo erikoistutkija Tarja Pohjanvirta Evirasta.

– Toivon todellakin, ettei tässä ole käytetty mitään luvatonta tai vanhaa torjunta-ainetta. Mutta jos mehiläisistä löytyykin jäämiä luvallisista torjunta-aineista, sehän vasta huolestuttavaa onkin.

Viileä kesä ollut poikkeuksellisen huono mehiläisille

Seppälä kertoo, että kuluva kesä on ollut "huippuhuono" mehiläisille. Kimalaisetkin ovat kuolleet jo ennen juhannusta.

Viileä sää haittaa kukintojen puhkeamista, mikä taas on edellytys mehiläisten ravinnonkeruulle ja hunajan muodostumiselle. Mehiläisille tärkeät paju ja voikukka kukkivat niin kylmään aikaan, etteivät mehiläiset päässeet lentämään kukinnoissa ollenkaan tarpeeksi.

Hunajasato jää pieneksi paitsi tänä vuonna, niin vielä ensi vuonnakin. Kimalaisiakin lentää ensi kesänä hyvin vähän, sillä talvehtivia naaraita ei päässyt syntymään tänä vuonna paljoa, kertoo Seppälä.