Masennuksesta on tullut suomalaisten kansantauti, vaikka lääkärit tunnistavat masennuksen aiempaa paremmin. Masennustilat ovat nousemassa yhä tärkeämmäksi syyksi päätyä eläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeistä kolmannes on ylipäänsä mielenterveydellisten häiriöiden aiheuttamia.
Lääketieteen lisensiaatti Marko Sorvaniemi on selvittänyt väitöstutkimuksessaan masennuksen eli depression nykyistä hoitokäytäntöä. Tälläkin hetkellä arviolta noin 300000 suomalaista kärsii depressiosta. Ihmisten depressiota ei kuitenkaan vielä ole riittävästi tunnistettu ja hoidettu. Oikein tunnistetun ja hoidetun depression paranemisennuste on hyvä. Noin neljä viidestä hyötyy hoidosta, jossa pyritään useimmiten lääkehoidon ja psykoterapian yhdistämiseen.
Sorvaniemi sanoo, että vaikka depression tunnistaminen ja hoito ovat parantuneet, hoidossa on edelleen paljon korjaamisen varaa. Jatkotoimina hän suosittaa lääkärien jatkokoulutusta, jotta he pystyvät tekemään oikean tilannearvion, parannusta masennuksen tyypittelyyn ja jotta eläkkeelle joutumisen vaarassa olevat potilaat löytyvät. Kannattaa lisäksi kiinnittää huomiota potilaiden hoitomyönteisyyden lisäämiseen.
Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa toimivien lääkärien kyky tunnistaa depressio on lisääntynyt merkittävästi. Vuonna 1989 vain joka toisen depressiopotilaan masennustila tunnistettiin. Kolmen vuoden kuluttua tunnistettujen osuus oli 71 prosenttia ja siitä kolmen vuoden kuluttua jo 93 prosenttia. Sorvaniemi huomasi, että hyvä hoito liittyi tarkkaan diagnoosiin. Myös potilaiden korkea koulutustaso kytkeytyi siihen.
Depressiohoidon myönteisiin tuloksiin löytyi useita syitä, joista tärkeimpiä olivat psykiatrien depressiokoulutus ja lääkevaihtoehtojen monipuolistuminen, kuten serotoniinilääkkeiden käyttö. Noin 20 prosenttia masennuspotilaista, joiden vaiva tunnistettiin ensimmäisen kerran, päätyi masennuksen vuoksi eläkkeelle. Sorvaniemi huomasi, että korkea ikä, muu sairaus ja kielteiset käsitykset itsestä, ennakoivat masennuspotilaan siirtymistä eläkkeelle. Satakunnan sairaanhoitopiiri ylilääkärinä toimivan Sorvaniemen väitöskirja Vakavan masennustilan hoitokäytäntö psykiatrisessa avohoidossa tarkastetaan perjantaina Turun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Ville Lehtinen. (STT)