Markus Leikolan kolumni: Vuoden vaikuttavin elokuva on karmeaa katsottavaa – kännykkäkamera tavallisen kansalaisen käsissä voi olla järeä ase

3:09
Tästä videosta kaikki lähti: George Floyd kuoli poliisin voimankäytön vuoksi.

George Floydin kuoleman taltiointi ja taltioidun videon leviäminen ympäri maailmaa osoittavat, että kännykkäkamera tavallisen kansalaisen käsissä voi olla järeä ase, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Markus Leikola.

And the Oscar goes to... Darnella Frazier!

Anteeksi, onkohan tuossa joku virhe? Kuka Darnella??? 

Vuoden 2020 merkittävimmän elokuvan ohjaaja, kuvaaja ja äänittäjä. Lavastajaa, leikkaajaa tai tuotantoyhtiötä elokuvalla ei edes ole. Ja ajatelkaa, Darnella on vain 17-vuotias.

Ettekö ole kärryillä? Viiden pisteen vihje: elokuva kertoo marttyyrikuolemasta.

Se on dokumenttielokuva, jonka kesto on vain kymmenen minuuttia, mutta jo ensimmäisen viikonlopun aikana sen näkivät kymmenet miljoonat ihmiset ja sitä näkemättäkin, vain siitä kuultuaan tuhannet riensivät kadulle ympäri maailmaa.

Elokuvalla ei ole edes nimeä, siinä tapahtuu vain yksi asia ja sekin hitaasti ja ilman vauhdikkaita käänteitä. Silti se on vuoden 2020 vaikuttavin elokuva.

Sen pääosissa ovat George Floyd ja Derek Chauvin. Jälkimmäinen poliisi, mutta ensimmäinen ei ole konna, vaan jälkimmäisen murhaama – ja minneapolislaisen teinin video näyttää kaiken koko maailmalle.

Leikkaamattomuus, Floydin avunhuudot ja hänen kuolemansa eteneminen piinallisten minuuttien aikana tekevät kylmähermoisen Darnellan elokuvasta vaikuttavan.

Tämä koronavuoden kuolema ei tapahdu piilossa verhojen takana, vaan kadulla, ihmisten edessä. Siinä yhteiskunta riistää hengen jäseneltään.

Inhottavan kuvan valtava vaikutus

Darnellan elokuva todistaa myös, että samaan aikaan kun maailmassa on enemmän valvontakameroita diktaattorien käytössä kuin koskaan aikaisemmin ja yksityisyyttämme imetään ahnaammin kuin kreivi Dracula verta konsanaan, maailma on silti edelleen myös julkinen paikka, jossa julkinen on maailmanlaajuista ja hetkessä poliittista.

#BlackLivesMatter ei silti syntynyt tyhjästä. Jo Vietnamin sodan aikana kuva sai kansan kadulle ja muutti maailmaa: Eddie Adamsin kuva, jossa etelävietnamilainen prikaatikenraali ampuu vangittua Vietkong-sissiä päähän keskellä katua, oli yksi niistä ratkaisevista kuvista, jotka muuttivat USA:n ilmapiirin rauhan solmimisen kannalle.

Suurille ikäluokille Vietnamin sota oli heidän nuoruutensa sukupolvikokemus, globaali oikeudenmukaisuuskysymys ja jenkkien vetäytyminen Vietnamista voimaantumisen lähde.

Kuva Vietkong-sissin kuolinhetkestä on yhtä karmea ja epämukava katsella kuin video Floydistakin. Molemmat ovat tietenkin tosia, mutta vähemmänkin shokeeraavia yhtä tosia kuvia molemmista olisi saanut. Ne eivät vain olisi olleet yhtä vaikuttavia.

Ero julkisuuden määrässä ja nopeudessa ei ole olennainen: kumpikin levisi kulovalkeana ja muuttui ikoniseksi päivissä.

Eikä isoin ero kuvien välillä ole siinäkään, että toinen on mustavalkoinen valokuva ja toinen värillinen video, vaan siinä, että Eddie Adams oli ammattikuvaaja, joka lähti Vietnamiin tavoitteenaan napata yksi kuva, johon vangita asian ydin ja totuus. Darnella Frazier on amatööri, jonka kuva heiluu välillä, on epätarkka eikä mitenkään oikeaoppisesti rajattu.

Pelottavat kännykkäteinit

Darnella Frazierin kuva levisi, koska hänellä oli taviskännykkä, jossa on taviskamera.

Se tuntuu meistä 2020-luvulla itsestään selvältä, mutta ensimmäiset kamerat myytiin osana kännyköitä aivan toisissa tunnelmissa vasta tämän vuosituhannen alussa.

Silloin kännykkämarkkinan kuninkaita eivät olleet käyttöjärjestelmät kuten iOS ja Android, vaan teleoperaattorit, jotka tarvitsivat toimiluvan valtiolta ja valtiot eivät missään päin maailmaa olisi olleet innostuneita ajatuksesta, että kansalaiset dokumentoivat niiden ylläpitämien väkivaltakoneistojen, poliisin ja asevoimien, mahdollisia väärinkäytöksiä – ja lähettävät ne heti eteenpäin ennen kuin kukaan ehtii ottaa kännykkää pois kännystä. Tai tyhjentää filmiä kamerasta, niin kuin antiikkisten elokuvien konnat tekevät.

Eli eikö kukaan sitten ollut tullut ajatelleeksi, että kännykkäkamera kansalaisen kädessä onkin vaarallinen ase, kontrolloimattoman todistusaineiston keräämistä ja välittämistä? Kyllä vain. Mutta kännykkäkameroita suunnittelevat konsultit ja insinöörit pitivät suunsa kiinni, etteivät valtiot tule kieltäneeksi uutta keksintöä.

Ja niin kauan unelmilla on mahdollisuus toteutua, kun kansalaiset ovat ovelampia ja rohkeampia kuin valtiot, yhden askelen näitä edellä, insinöörit ja Darnellat yhdessä.

Sortovaltaa on yhä, mutta eniten sortajien on syytä pelätä 17-vuotiaita kännykkäteinejä. Martin Luther Kingin unelma tasa-arvosta ja insinöörien unelma kansalaisten voimasta on pohjimmiltaan sama unelma paremmasta maailmasta.

Markus Leikola on tietokirjailija ja vapaa toimittaja.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja