Marge putosi parvekkeelta ja vasen puoli halvaantui – aivovamma pakotti eläkkeelle 39-vuotiaana, mutta hän opiskeli sitkeästi uuteen ammattiin: "Elämäni on äärettömän rikasta"

Syksyllä hän viimeistelee ammattikorkeakoulussa tekemänsä korkeakouludiplomin, joka sisältää sosionomien ja kuntoutusohjaajien opintokokonaisuuksia.

Tämän vuoden alusta saakka Miettinen on opiskellut neuropsykiatriseksi valmentajaksi. Hän on perustanut toiminimen, jonka puitteissa voi jatkossa auttaa muita, joilla on aivovamma.

– Kaiken, minkä siellä opin, hyödynnän vapaaehtoistyössä. Haluan kuitenkin alkaa tehdä myös vähän töitä toiminimeni kautta.

Uusimpana arjen aktiviteettina Miettinen on mukana Liike Nyt Jyväskylän toiminnassa. Hän oli perustamassa sitä ja toimii nyt puheenjohtajana.

– Hirveän paljon on kaikkia juttuja. Olen sellainen ihminen, että innostun tosi paljon kaikista asioista. Aina pitää valita, mistä innostuu.

Uusi ammatti aina kiinnostaneelta alalta

Ennen onnettomuutta Miettinen työskenteli teleoperaattorin asiakaspalvelussa. Työ oli hektistä, ja Miettinen piti työstään. Yrityksessä oli Miettisen onnettomuuden aikana käynnissä yt-neuvottelut, ja hänen ollessaan sairaalassa Jyväskylän toimipiste lakkautettiin.

– Kun pääsin sairaalasta, minulla ei ollut työpaikkaa, jonne palata.

Puolitoista vuotta onnettomuuden jälkeen Miettinen oli viiden kuukauden ajan työkokeilussa, mutta sen jälkeen voimat alkoivat hiipua.

– Kuntoutuminen taantui aika pahasti, enkä enää pysynyt pystyssä työmatkoilla. Pääsin neuropsykologiseen kuntoutukseen ja nousin taas jaloilleni.

Työeläkeyhtiö kuitenkin katsoi, ettei Miettinen ole kykenevä enää työelämään edes uudelleenopiskelun kautta.

– En olisi halunnut eläkkeelle, mutta työeläkeyhtiön mielestä minussa ei ollut enää potentiaalia kuntoutua työelämään, joten se siirsi minut eläkkeelle 39-vuotiaana.

Miettinen on aina ollut kiinnostunut psykologiasta, ja nyt hän haluaa opiskella itselleen ammatin alalta.

– Suomessa on todella paljon ihmisiä, jotka saavat apua neuropsykiatrisesta kuntoutuksesta. Nyt kun tiedän itse, millaista aivovamman kanssa eläminen on, haluan hyödyntää sitä kautta keräämääni asiantuntijuutta muiden auttamiseen.

"Täytyy vain mennä kohti kaikkea pelottavaa"

Miettinen tekee paljon vapaaehtoistyötä ja on mukana erilaisissa järjestöissä. Onnettomuuden jälkeen hän haki vertaistukea Keski-Suomen aivovammayhdistyksestä.

– Siellä sain fysioterapiaa ja muuta fyysistä tukea. Myöhemmin neuropsykologini opetti minulle, että aivoni tarvitsevat lepoa, joten opettelin mindfullnessia.

Onnettomuus ei ole muuttanut Miettistä merkittävästi. Yksi asia on kuitenkin muuttunut.

– Läheiseni ovat sanoneet, etten ole nykyään enää niin iloinen. On pakko ottaa asiat vakavammin.

Miettinen kertoo menevänsä rohkeasti kohti pelottaviakin asioita.

– Olen nykyään yhtä rohkea kuin ennen, mutta eri tavalla. Olen tietoisempi siitä, mitä teen. Olen ottanut riskejä ja tehnyt asioita, joita en pysty tekemään. Sen takia olen kuntoutunutkin niin hyvin. Kaikki on ollut niin hirvittävän haastavaa, joten täytyy vain mennä päin kaikkea pelottavaa.

Vaikka aivovamma rajoittaa sitä, mitä kaikkea Miettinen pystyy tekemään, hän ei anna sen vaikuttaa merkittävästi arkeensa. Erityisesti fyysisellä puolella Miettisen täytyy miettiä tarkkaan, mitä hän pystyy tekemään. Hän keskittyykin muihin, itselleen mieleisiin asioihin.

– Sairaalassa tein itselleni selväksi, että en rupea syyllistämään itseäni. Jossittelu on niin tuhoisaa, ei minulla ole varaa sellaiseen.

"Elämäni on äärettömän rikasta"

Miettinen ei kadu onnettomuutta eikä muitakaan asioita.

– En minä kadu. En yleensäkään voi katua asioita, joita olen tehnyt. Asioiden kanssa pitää elää, Miettinen sanoo.

Miettinen on kiitollinen siitä, että saa nyt tehdä työkseen asioita, joista on aina ollut kiinnostunut.

– Koen elämäni äärettömän rikkaaksi. Saan toteuttaa itseäni aika paljon. On paljon asioita, joita en pysty tekemään, mutta keskityn niihin asioihin, joihin kykenen.

Kaikesta huolimatta Miettinen on onnellinen ja kiitollinen siitä, mitä hänellä on.

– Monelle on käynyt pahemminkin. Minulla oli todella enkeleitä matkassa.

Miettinen kokee elämänsä helpoksi.

– Elän hyvin innostavaa elämää.

Korjattu otsikkoa kello 9.41.