Vapun myötä käsillä on taas Havis Amandan jokavuotinen lakitus. Mutta millainen onkaan tutun "Mantan" historia? Alun perin Pariisissa vuonna 1906 muotoillun patsaan nimi oli Merenneito, sillä se symboloi merestä nousevaa Helsinkiä.
1900-luvun alussa Helsingin keskustaa haluttiin elävöittää ja eurooppalaistaa. Kaupunki tilasikin suihkulähde-suunnitelman Pariisissa työskentelevältä kuvanveistäjä Ville Vallgrenilta, joka sai Helsingin symboliksi toteutettavan patsaan luomiseen melkoisen vapaat kädet. Syntyi Kauppatorin laidalla tänäänkin seisova Havis Amanda.
Vallgrenin loihtimaan teokseen on ikuistettu tilanne, jossa nuori neitonen on noussut alastomana vedestä ja seisoo kalliopaadella. Patsaan sanotaan kuvaavan merenneitoa, joka on jättänyt kotinsa meren syvyyksissä, ja joka astuu maihin. Vallgrenin kerrotaankin ajatelleen Havis Amandaa Helsingin ruumiillistumana, "Itämeren tyttärenä". Mantaa ympäröi lisäksi suihkulähde, jossa sitä kiertää neljä merileijonaa ja vettä suihkuttavia kaloja.
Pariisittaret malleina
Taiteilija Vallgren asui ja työskenteli teosta suunnitellessaan Pariisissa. Veistoksen malleina sanotaankin tiettävästi olleen kaksi 19-vuotiasta pariisitarta, mademoisellet Marcelle Delquini ja Leonie Tavier. Veistos valettiin pronssiin Pariisissa vuonna 1906, ja sen lopullinen paljastustilaisuus pidettiin Helsingissä syyskuussa 1908.
Teoksen paljastuksen jälkeen sen ympärillä alkoi käydä kova polemiikki. Se herätti ristiriitaisia tunteita, sillä alastoman naisvartalon esittäminen oli Helsingissä uutta. Lehdistö kritisoi naisfiguurin liian kurvikkaita muotoja sekä vesialtaan ei-suomalaisia eläinaiheita. Lisäksi patsaan nainen oli liian ranskalainen ja keimaileva – siitä ei löydetty lainkaan Suomi-neidon ylevää olemusta ja luonnollista kauneutta. Vuonna 1908 naisasialiike jopa vaati teoksen poistoa, sillä heille patsas oli riettaan katunaisen kuvaus ja hyökkäys siveyslainsäädäntöä vastaan. Lääkärien mielestä patsaan anatomiakaan ei ollut oikea, sen lantio oli liian leveä ja asento mahdoton. Mantaa kuitenkin myös puolustettiin, ja patsas jäi sijoilleen.
Perinteikäs lakitus
Ajan myötä Manta kuitenkin kipusi helsinkiläisten suosioon, ja nykyään sen lakitus kuuluu ohittamattomasti helsinkiläiseen vapputraditioon. Jo 1930-luvulta lähtien Kauppatorin suihkulähteen ympärille kerääntyi ihmisiä Vapun viettoon. Kerrotaan myös, että jo 1920-luvulla Manta olisi saanut ylioppilaslakin kutreilleen yksittäisten juhlivien opiskelijoiden toimesta. 1970-luvulla Mantaa lakitettiin vielä keskiyöllä aaton vaihtuessa Vapun päiväksi, mutta tapahtuman kasvaessa ajankohtaa aikaistettiin alkavaksi aattona jo klo 18. Tänä päivänä Kauppatorin Havis Amanda on erottamaton osa Helsinkiä.
Lähteet: taidemuseo.fi, edu.fi, wikipedia.org
Juttu on uusinta toukokuulta 2013.
Sopiiko vappusima lapsille?
Tästä keskusteltiin Huomenta Suomessa huhtikuussa 2016.
5:22
