Suomalaisella sotilaalla, Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnillä, on melkoinen maine kansainvälisestikin. Törni taisteli sekä Suomen, Saksan että Yhdysvaltojen armeijassa, ja värikkään uran varrelle mahtui niin urotekoja kuin maanpetturuuttakin.
Sotahistoriaan perehtynyt kirjailija Robert Brantberg ja kustantaja Tapio Anttila tuntevat sotasankari Lauri Törnin tarinan.
Robert Brantbergin Törni oli mukaan luontainen johtaja. Törni kuului suojeluskuntaan, eli oli saanut jo ennen sotia sotilaskoulutuksen.
– Erikoista oli, että hänestä tehtiin talousalikersantti, eikä esimerkiksi eläinlääkintäsotilasta tai hevosmiestä, sillä Törni oli eläinrakas, ihmettelee Brantberg.
Tasavallan presidentti palveli Törnin joukoissa
Törnin ura alkoi toden teolla onnistuneesta operaatiosta, johon hän ilmoittautui vapaaehtoisena Hiipijä-pataljoonassa vihollisen asemia etsimään.
Jatkosodan aikana Törni toimi upseerina johtaen sissikomppaniaa. Tähän komppaniaan liittyi myös sodan loppupuolella pikakivääriampuja Mauno Koivisto.
– Koivisto yleni alikersantiksi. Harvinaista kyllä, Koiviston käyttämä sotilaspikakivääri on säilynyt, Brantberg selvittää.
"Tuokaa Törni elävänä tai kuolleena, maksamme hänestä kolme miljoonaa Suomen markkaa", Moskovan Tiltu kuulutti sodan aikana.
– Törni oli taitava partionjohtaja ja erittäin ei-pidetty vihollisten keskuudessa. Hän liikkui vihollisten linjojen takana, varasti vihollisten postia, otti sotavankeja ja teki tuhoamista. Joskus Törnin johtamat partiot olivat isojakin, Brantberg kertoo.
Tapio Anttilan mukaan nämä etsintäkuulutukset ovat lisänneet Törnin sotilasmainetta maailmalla.
Sodan loputtua Saksaan
Jo ennen jatkosotaa, keväällä 1941, Törni lähti Saksaan sotimaan.
– Kaukasukselle lähti SS-joukko vapaaehtoisia suomalaisia, niin sanottu ”panttipataljoona”. Suomihan taisteli Saksan aseveljenä, Brantberg muistuttaa.
Anttilan mukaan Törni osasi jonkin verran saksaa, sillä hän oli Saksassa myös sabotaasikoulutuksessa.
Rauhanteon jälkeen 1944 Törni lähti jälleen Saksaan sotimaan. Törni sai tästä johtuen maanpetturin maineen. Hän menetti upseerin arvonsa ja hänet tuomittiin kuritushuoneeseen.
Suomesta Amerikan mantereelle
Törnin onnistui kuitenkin aloittaa uusi elämä.
– Törni karkasi ensin Turun läänin vankilasta. Hän jäi kiinni Oulussa, ja presidentti Paasikivi armahti hänet vuonna 1948, Brantberg tiivistää Törnin vaiheet.
Törni lähti Suomesta Ruotsin kautta Venezuelaan, jossa hän sai laivapaikan Yhdysvaltoihin.
– Törni hyppäsi laivasta mereen ja ui Yhdysvaltoihin. Siellä hän hakeutui armeijan alokkaaksi 35-vuotiaana saadakseen uran, Brantberg toteaa.
Yhdysvaltain palveluksessa
Yhdysvalloissa Törni palveli nimellä Larry A. Thorne. Hän yleni elämänsä aikana kapteeniksi Yhdysvaltojen armeijassa. Sujuvan englannin kielen taidon Törni oppi paikan päällä.
Eräs Törnin tehtävä kohdistui Iraniin. Yhdysvaltain vakoilulentokone oli syöksynyt maahan, ja useat partiot yrittivät päästä koneen luokse. Vasta Törnin johtama partio onnistui saavuttamaan kohteen.
– Partio otti vakoilulaitteet talteen ja tuhosi koneen hylyn räjäyttämällä, Anttila kertoo.
Vietnamin sotaan Törni lähti jo vuonna 1964 kouluttamaan paikallisia sotilaita. Lopulta Vietnamin sota koitui Törnin kohtaloksi, ja hän katosi helikopterionnettomuuden myötä.
Katoamisen jälkeen Törni ylennettiin majuriksi. Vasta 34 vuotta myöhemmin Törni löydettiin, ja hänet tuotiin sotilaallisin menoin Yhdysvaltoihin haudattavaksi.
Studio55.fi/ Erja Haverinen
Kuvat: Lehtikuva, Tapio Anttilan arkisto ja Robert Brantbergin albumi