Makkarat yhä lihaisempia, maustetumpia ja vähärasvaisempia

Lihavalmisteita kulutettiin viime vuonna reilut 75 miljoonaa kiloa eli 27 kiloa jokaista suomalaista kohden, kerrotaan Finfood Lihatiedotuksesta.

Ruokamakkaroiden, lenkkien, nakkien ja grillimakkaroiden osuus oli kulutuksesta hiukan yli puolet. Suuntaus yhä lihaisempiin, maustetumpiin ja vähärasvaisempiin makkaroihin on edelleen jatkunut, joskin tietyt tutut makkarat ovat säilyttäneet asemansa.

Atrian tuoteryhmäpäällikkö Jorma Turunen kertoo, että esimerkiksi grillimakkaroista jo yli puolet on lihaisia A-luokan makkaroita ja näistä vastaavasti puolet mausteisia. Hän myös vakuuttaa, että jokaisesta tuoteryhmästä löytyy kevytmakkaravaihtoehto.

Täyslihaleikkeitä, erilaisia kinkkuja, broileri- ja kalkkunaleikkeitä, syötiin saman verran kuin edellisenäkin vuonna, 6,5 kiloa henkeä kohden. Sen sijaan perinteisiä leikkelemakkaroita, lauantai-, balkanin- ja gotlermakkaraa, kului hiukan entistä vähemmän, 4,6 kiloa. Näistäkin tosin löytyy haluttuja kevyitä vaihtoehtoja.

Perinteiset leikkelemakkarat onkin yhä useammin vaihdettu täyslihaleikkeisiin, joiden osuus on yli kolminkertaistunut vuodesta 1980. Kestomakkaroiden eli meetvurstien määrä on säilynyt vakiona, vajaana puolenatoista kilona henkeä kohden.

Lihavalmisteiden tuonti vähäistä

Makkaroiden ja muiden lihavalmisteiden tuonti on vähäistä. Viime vuonna tuonti oli 3,6 miljoonaa kiloa, mikä on 2,5 prosenttia koko kulutuksesta. Ruokamakkaroita tuotiin pääasiassa Saksasta ja kestomakkaroita Saksasta ja Tanskasta. Myös kalkkunaleikkeitä tuotiin Saksasta ja jonkin verran Ranskasta. Kinkkuja ja muita sianlihasta valmistettuja herkkutuotteita tuli Saksasta ja Tanskasta. Lihavalmisteiden vienti oli 2,7 miljoonaa kiloa, josta valtaosa suuntautui Ruotsiin.

(Finfood)

Lue myös:

    Uusimmat