Ranskalaiset käyneet vaaliuurnilla ahkerasti – presidenttikisan kärkikaksikko ratkeaa tänään

Äänestyshuoneistot sulkeutuvat iltayhdeksältä Suomen aikaa, jolloin saadaan ensimmäiset ennusteet vaalituloksesta.  

Mediatietojen mukaan vaalit ovat saaneet myös ulkomailla asuvat ranskalaiset liikkeelle sankoin joukoin. Pitkistä jonoista on kerrottu Ranskan suurlähetystöissä muun muassa Lontoossa, Montrealissa ja Tel Avivissa.

Kisasta odotetaan tiukkaa, koska mielipidekyselyissä neljä kärkiehdokasta ovat olleet tasaväkisiä. Viimeisissä, perjantaina julkaistuissa kyselyissä johdossa oli En Marche -liikettään edustava Emmanuel Macron noin 24 prosentin kannatuksella. Toiseksi tulisi äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen noin 22 prosentilla.

Tasavaltalaisten Francois Fillonille ja laitavasemmiston Jean-Luc Melenchonille on kummallekin povattu noin 19 prosentin äänisaalista.

Tuloksia iltayhdeksän jälkeen

Kärkiehdokkaista Le Pen ja Melenchon ovat ratsastaneet sumeilematta EU-vastaisuudella. Poliittisen kentän äärilaitoja edustavat ehdokkaat haluavat neuvotella uudelleen Ranskan jäsenyysehtoja. Molemmat ovat uhanneet Ranskan EU-erolla, jos parannuksia ei saada.

Kärkinelikko on jo käynyt äänestämässä. Le Pen kävi uurnilla pohjoisranskalaisessa Henin-Beaumontissa, entisessä kaivoskaupungissa, jota johtaa Le Penin Kansallisen rintaman pormestari.

Macron puolestaan antoi äänensä Le Touquet'n rantakaupungissa lähellä Calais'ta. Fillon ja Melenchon äänestivät Pariisissa.

Koska ehdokkaiden kannatus on niin tasoissa, epävarmat äänestäjät voivat ratkaista kisan. Viimeisissä mielipidekyselyissä neljännes äänestäjistä sanoi, ettei vielä ollut varma ehdokkaastaan.

Kaikkiaan äänioikeutettuja on liki 47 miljoonaa.

Äänestyshuoneistot sulkeutuvat iltayhdeksältä Suomen aikaa, jolloin saadaan ensimmäiset ennusteet vaalituloksesta. Kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta pääsee toiselle kierrokselle, joka järjestetään 7. toukokuuta.

Vaalien turvatoimet ovat poikkeuksellisen tiukat. Ranskassa on ollut voimassa poikkeustila jo lähes puolitoista vuotta terrori-iskujen takia. Tänään äänestämistä turvaa noin 50000 poliisia ja 7000 sotilasta.

Yllätykset voisivat heilauttaa EU:ta

Ranskan presidenttivalinnalla on väliä koko Euroopalle, sillä maa on EU:n toiseksi suurin talous sekä merkittävä sotilaallinen ja diplomaattinen voima. EU:ta vastustavan ehdokkaan voitto saattaisi tietää vaikeita aikoja unionille, jonka niskassa ovat monimutkaiset brexit-neuvottelut. Yllättävällä vaalituloksella on ennakoitu olevan vaikutuksia myös esimerkiksi osakemarkkinoihin.

Vaaliasetelmat ovat olleet aiempaan verrattuna poikkeukselliset. Perinteisesti kärkikahinoissa olleiden tasavaltalais- ja sosialistipuolueen ehdokkaille ei tällä kertaa ole ennakoitu suurta menestystä.

Tasavaltalaisten ehdokas Fillon mukana kärkinelikossa, mutta hänen kampanjansa on kompuroinut erinäisiin kohuihin. Sosialistien Benoit Hamon on sen sijaan kannatuskyselyissä pudonnut kirkkaimman kärjen ulkopuolelle, ja hänen ennustetaan saavan alle kymmenen prosenttia äänistä.

Pariisin poliisiampumista tutkitaan

Ranskaa piinannut terrori-iskujen ketju alkoi tammikuussa 2015, kun satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen hyökättiin.

Saman vuoden marraskuussa 130 ihmistä sai surmansa terrori-iskuissa Pariisissa, minkä jälkeen poikkeustila otettiin käyttöön. Viime vuoden heinäkuussa Nizzan rekkaiskussa kuoli 86 ihmistä.

Vaaleja varjostaa myös Pariisissa torstaina tapahtunut poliisin ampuminen. Tutkinta Pariisin Champs-Elysees-kadulla tapahtuneesta iskusta jatkuu. Tutkinnassa on selvinnyt, että hyökkääjällä oli raskas rikostausta ja hän oli viettänyt lähes 14 vuotta vankilassa. Poliisi ampui hänet.

Ampujan ruumiin läheltä löytyi käsin kirjoitettu viesti, joka myötäili äärijärjestö Isisiä. Ääriryhmä on myös ottanut iskun nimiinsä. Tutkinnassa hyökkääjän radikalisoitumisesta ei kuitenkaan ole löytynyt merkkejä, kertoi Pariisin syyttäjä Francois Molins perjantaina Le Figaron mukaan.