Maanviljelijöiden elämänlaatu on huonompi kuin palkansaajilla

Maanviljelijät kokevat elämänlaatunsa, terveytensä ja työkykynsä selvästi huonommaksi kuin palkansaajat ja muut yrittäjät.

Kansanterveyslaitoksen tutkimuksesta ilmenee, että maanviljelijöiden kehnompaan elämänlaatuun ei löydy yhtä syytä.

- Yritimme poistaa tilastollisesti iän, siviilisäädyn, tulotason ja koulutuksen vaikutukset, mutta sen jälkeenkin tulokset olivat aivan samanlaiset. Pelkästään ikä, pienemmät tulot tai alhaisempi koulutus eivät siis selitä maanviljelijöiden huonompaa elämänlaatua, sanoo erikoistutkija Samuli Saarni Kansanterveyslaitokselta.

Saarni arvelee, että maanviljelykseen liittyvä epävarmuus voisi ehkä osaltaan selittää elämänlaadun puutetta.

- On huolestuttavaa, jos maanviljelijöiden ongelmat pahenevat, koska keskimäärin suomalaisten palkansaajien terveys vain paranee.

Elämänlaatu ei parane yhdellä tempulla

Kansanterveyslaitoksen tutkimus perustuu Terveys 2000 -tutkimukseen, johon haastateltiin 5200 työikäistä suomalaista vuosituhannen alussa.

- Luultavasti teemme seurantatutkimuksen muutaman vuoden päästä. Maanviljelijöiden elämänlaadun tutkiminen on mielenkiintoista, koska maanviljelysala on kokenut valtavan rakennemuutoksen jo tässä 2000-luvulla ja maanviljelijät vähenevät koko ajan.

Saarni ei usko, että maanviljelijöiden elämänlaadun parantamiseksi auttaa mikään yksittäinen temppu.

- Elämänlaatu on laaja käsite. Se ei käsitä vain terveyttä ja toimintakykyä, vaan se tarkoittaa nimenomaan sitä tasapainoa, jossa ihminen toivoisi vointinsa ja elämänsä olevan.

Tutkimuksessa selvisi myös, että muut yrittäjät kuin maanviljelijät voivat vähintään yhtä hyvin kuin palkansaajat. Yrittäjyyteen sinänsä ei näyttäisi liittyvän terveys- tai elämänlaaturiskejä.

Saarnin maanviljelijöiden, yrittäjien ja palkansaajien elämänlaatua käsittelevä artikkeli julkaistiin tänään brittiläisessä työterveysalan Occupational and Environmental Medicine -lehdessä.

(MTV3-STT)