Maalintekoa nostetaan pääosaan jääkiekon SM-liigassa

Liigan erotuomarijohtaja Arto I. Järvelän, 47, (kuvassa) lausunnot puolestaan heijastelevat pelillistä rakennemuutosta kaukalossa. Niin sanotun taitokiekon kunniaa kuulutetaan - jääkiekossa pitää nähdä enemmän upeita maaleja. Siksi tuomarin pilli tulee soimaan aiempaan nähtyyn verrattuna herkemmin.

Jääkiekkopäättäjien sanoissa korostuu se, että lajin maalintekomeininkiä halutaan pönkittää.

- Tämähän on globaalinen tilanne. Koko jääkiekkomaailma haluaa tätä muutosta seuraten NHL:ääkin. Maailma on tältä osin muuttumassa, Järvelä kertoo.

- Haaste on koko jääkiekolla. Ei pelkästään tuomareilla, vaan mukana ovat myös yleisö, pelaajat, valmentajat ja seurat. Niin Suomessa kuin muissakin jääkiekon huippumaissa, Järvelä jatkaa.

Esimerkkejä ja aaltoilua

Tiukan tuomaroinnin esimerkkiä nähtiin jo viime kaudella NHL:ssä, olympialaisissa ja myös MM-kisoissa. Suomen liigan osalta kiekkopomot päättivät, että muutos aloitetaan syksystä 2006 lähtien.

- Katson, että Suomi on yksi parhaiten syksyn aloittaneista. Olemme olleet aikaisin liikkeellä ja kouluttaneet kaikki, tuomarit ja joukkueet, ensimmäisinä Euroopassa. Olemme hieman muita Euroopan maita edellä, Järvelä taustoittaa.

Jääkiekon SM-liigajoukkueet saivat keskusjohdolta jo kesällä kuvaopetusta tulevasta. Erotuomarijohtaja Järvelän mukaan malliesimerkkien oppi tavoitti, vaikka kyseltävää ja keskusteltavaa syntyikin.

- Aika hyvä harjoituspelijakso. Tästä kiitän pelaajia ja valmentajia, he ovat osallistuneet talkoisiin hienosti.

- Ei tämä käy sormia napsauttamalla. Kyseessä iso haasteellinen työ, kun aika paljon muutettiin aikaisempiin vuosiin nähden. Tämä ottaa oman aikansa, Järvelä kuvaa.

Paljon kohuttua uutta tuodaan SM-liigan otteluihin niin sanotusti kolmen tuomarin -järjestelmällä.

NHL:ssä jäähyovien saranat saivat tuta kasvaneen rasituksen, kun tuomareita oli ja on yhteensä neljä, joista kahden tehtävä on rangaistusvihellyksin karsia rikkeet entistä tarkemmin pois.

- NHL:ssä viime syksynä jäähykeskiarvot olivat tuollaista 23-27 jäähyä ottelua kohden. Marraskuussa eli kuukauden pelaamisen jälkeen oltiin selkeästi alle 20 jäähyn, määrät olivat 10-15.

- Ja sitten pudotuspelien lähestyessä jäähymäärät taas kasvoivat. Kun panokset kovenivat niin rikkeitä syntyi enemmän, Järvelä muistelee.

Kiekkotaiturit arvoon

Vuodesta 2001 SM-liigan erotuomarijohtajana toimineen Järvelän aprikoinnin mukaan jäähymäärät kasvavat varmasti kotimaan kaukaloissa entiseen verrattuna alkusyksyllä. Päätuomarina liigassa aikoinaan 337 ottelua tuominneen tuomaripomon mielestä kauden edetessä tasapaino löytyy.

- Olemme vain tiukentaneet sitä, mitä tuomari näkee. Hän noudattaa siltä osin sääntölinjauksia ja säännön henkeä.

- Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF ei ole tähdännyt niin sanottuun nollatoleranssiin. Sana on tullut NHL:stä, siellä linjaus toimii neljän tuomarin -järjestelmällä. Meillä mennään kolmen tuomarin -järjestelmällä - nollatoleranssin tuominen tähän järjestelmään ei onnistu, Järvelä analysoi.

Sääntöjä ei ole rikkomisen osalta muutettu. Nykysuuntauksen mukaan tahdotaan arvostaa erityisesti kiekollista taituruutta.

- Painopiste on varsinkin siinä, että jos kiekollista pelaajaa rikotaan takaa päin niin nämä rikkeet pyritään karsimaan. Etenkin maalintekotilanteessa.

- Jäähymäärät tulevat varmasti eniten nousemaan niin kutsutussa koukkaamisessa, mailasta kiinnipitämisessä tai kiinnipitämisessä, Järvelä luokittelee.

SM-liigan päätuomarit kaudella 2006-07:

Päätuomarina viheltää 13 viime kaudella toimineista 14:stä oikeudenjakajasta. Kaikkiaan jäähyvihellyksiä käyttäviä raitapaitoja tulee olemaan nyt 15+1.

Markku Kruus, 404/37 (ottelut päätuomarina SM-liigassa yhteensä/kaudella 2005-06), Timo Favorin, 402/45, Reijo Ringbom, 235/38, Jari Levonen, 215/36, Hannu Henriksson, 213/36, Jyri Rönn, 184/39, Tero Toivola, 94/31, Tom Laaksonen, 92/29, Aleksi Rantala, 85/44, Sami Partanen, 70/28, Teemu Salminen, 54/20, Mika Sinkkonen, 23/23, Ville Vuohtoniemi, 16/16, Tatu Savolainen, -/-, Tuomo Sorakangas, -/-.

Varalla: Jussi Leppänen, -/-.

Sääntöuudistukset jääkiekon SM-liigakaudelle 2006-07:

-Kiekko katsomoon -sääntö: puolustus- tai keskialueelta katsomoon lauotusta kiekosta seuraa kahden minuutin -rangaistus.

-Kaikki päätyalueen aloitukset tapahtuvat p-pisteeltä.

-Ns. pitkän kiekon viheltämisestä: maalivahti ei enää voi lähteä alueeltaan hämätäkseen pitkä kiekko -tilanteessa - peli jatkuu eikä pitkää vihelletä. Myöskin: mikäli ns. pitkä kiekko menee maalia-alueen läpi niin se vihelletään - toisin kuin aiemmin - silti pitkäksi kiekoksi.

-Sukeltamisesta kahden minuutin jäähy, sekä 10 minuutin käytösrangaistus.

Erotuomarijohtaja Arto I. Järvelän taustoitus sääntöuudistuksiin:

- Kiekko katsomoon -säännössä on kaksi elementtiä. Katsomoturvallisuus, mutta myös se, että peliä ei saada ihan helposti poikki. Jos puolustava joukkue joutuu paniikkiin turvautuen kiekon laukomiseen kaukalosta ulos niin hyökkäävän eli painostavan joukkueen peliä helpotetaan. Toisin sanoen puolustava joukkue ei voi rangaistuksetta purkaa tilannetta laukomalla kiekko katsomoon.

- P-pistealoituksella haetaan sitä, että maalitilanteita syntyy helpommin. Tämähän on maalintekopeli ja uudistus edesauttaa maalitilanteiden syntymistä, kun kaikki puolustusalueen aloitukset tapahtuvat p-pisteeltä.

- Pitkän kiekon -viheltämisuudistuksessa tähdätään siihen, että peli pysyy tasapainossa siten, ettei maalivahti voi enää hämätä pelaajia lähteekö hän ja ottaako kiekon vai ei.

(MTV3-STT)