Vaalijohtaja ehdottaa maakuntavaalien mahdollista lykkäystä huhtikuulle: "Äänestäjät tarvitsevat hengähdystauon"

– Ihmiset ovat juuri äänestäneet, joten äänestäjät tarvitsevat pienen hengähdystauon. Vaalien sijoittaminen on poliittinen päätös, eli olisiko vaalit huhti-toukokuussa vai mennäänkö syksylle, Jääskeläinen sanoo mahdollisesta siirtämisestä.

Presidentinvaalien mahdollinen toinen kierros järjestettäisiin helmikuussa. Jääskeläinen sanoo, että kesä-elokuussa on pitkään aikaan ollut vain europarlamenttivaaleja, mutta ei kotimaisia vaaleja.

Vaaleja voidaan joutua siirtämään, jos soten valinnanvapauslainsäädäntö ei valmistu marraskuun alkuun mennessä. Hallitus on pitänyt kiinni maakuntauudistuksen ja valinnanvapauslain käsittelemisestä yhtä aikaa. Jääskeläisen mukaan marraskuun ensimmäinen päivä lainsäädännön on oltava valmis, jotta vaalit voisi järjestää tammikuussa.

Sote- ja maakuntauudistusten projektinjohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti arvioi perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen STT:lle, että jos soten valinnanvapaus tarvitsee uuden lausuntokierroksen, laki on valmis aikaisintaan marraskuussa.

Hallituksen ministeritrio sopi perjantaina, että soten valinnanvapauslaki vaatii täydentävän esityksen lisäksi uuden lausuntokierroksen.

Maakuntavaalien järjestäminen aikataulussaan tammikuussa vaatisi siis todennäköisesti hallituksen eri esitysten käsittelyn eriyttämistä.

Siirto maksaisi 15 miljoonaa

Jääskeläisen mukaan maakuntavaalien järjestäminen erillään maksaisi valtiolle 15 miljoonaa euroa lisää, koska valtion pitäisi korvata kustannukset vaalit järjestäville kunnille. Kustannuksista on kertonut aiemmin Kuntalehti.

Myös puolueille tulee kiire haalia yhteensä tuhansia ehdokkaita maakuntavaaleihin. Esimerkiksi Uudellamaalla puolueen maksimilista on 148 ehdokasta. Valitsijayhdistyksillä on myös kiire, sille ne voivat hallituksen esityksen mukaan asettaa ehdokkaan keräämällä sadan nimen tukilistan.

Perussuomalaisista irtautunut Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä aikoo perustaa Sininen tulevaisuus -puolueen. Jääskeläisen mukaan puolue pitää olla rekisteröity puoluerekisteriin joulukuun alkupuolella, jotta se voisi osallistua tammikuun maakuntavaaleihin. Jos vaalit siirtyvät, ryhmä saa lisäaikaa puolueen perustamiselle maakuntavaaleja varten.

Maakuntien on määrä aloittaa vuoden 2019 alussa. Jos tammikuun maakuntavaaleja ei pidetä ja maakunnat joutuisivat aloittamaan ilman vaaleilla valittuja edustajia, Pöystin mukaan saattaisi syntyä uusia perustuslaillisia ongelmia. Hänen mukaansa täytyy huolehtia, että vaaleilla valitut toimijat tekevät maakuntien keskeiset päätökset.