Maailmanpankin ex-johtoa, mukaan lukien nykyistä kansainvälisen valuuttajärjestö IMF:n johtajaa Kristalina Georgievaa syytetään Kiinan taloussijoituksen keinotekoisesta kohentamisesta neuvotteluiden sujuvoittamiseksi. Torstaina julkaistun yksityisen tutkinnan perusteella työntekijöitä painostettiin parantamaan talousmahdin sijoitusta Maailmanpankin joka vuotisessa Doing Business 2018 -raportissa.
Maailmanpankin eettisen komitean tilaama tutkinta herättää kysymyksiä Kiinan tosiasiallisesta vallasta Maailmanpankin suhteen, Reuters uutisoi.
Tutkinnan tulokset kyseenalaistavat ensinnäkin nykyisin IMF:n johtajana toimivan bulgarialaisen taloustieteilijä Kristalina Georgievan, mutta myös häntä Maailmanpankkiryhmän johdossa edeltäneen eteläkorealaisen Jim Yong Kimin arviointikyvyn.
Tutkinnan mukaan Kimin osaston ylempi johto painosti suoraan ja epäsuorasti alaisiaan muuttamaan raportissa käytettyjä tutkimusmenetelmiä, jotta Kiinan tulos näyttäisi raportissa paremmalta. Tutkinnan johtopäätösten mukaan painostaminen tapahtui Kimin ohjeiden mukaan.
Georgieva on tuoreeltaan kiistänyt kaikki WilmerHale-lakiyhtiön tutkinnan löydökset. Gerogieva kertoo olevansa perustavanlaatuisesti eri mieltä tutkinnan tuloksista ja niistä vedetyistä johtopäätöksistä.
Maailmanpankkiryhmä peruutti torstaina vuotuisen raporttinsa. Doing Business -raporteissa kartoitetaan joka vuosi liiketoimintamahdollisuuksia parantavia ja toisaalta sitä haittaavaa sääntelyä eri talousalueilla.
Peruutuspäätöstä perustellaan WilmerHallen tutkinnan lisäksi sisäisessä tarkastelussa esiin nousseilla eettisillä kysymyksillä, jotka henkilöityvät Maailmanpankin hallituksen entisiin jäseniin, mutta myös nykyisiin ja entisiin työntekijöihin.
Esimerkiksi Yhdysvaltain valtiovarainministeriön mukaan raportin tiedot ovat erittäin vakavia.
Raportin ympärille muodostui myrkyllinen ilmapiiri
Tutkinnassa eritellään erikseen Georgieva, sekä hänen johtava neuvonantajansa Simeon Djankov, jotka väitetysti painostivat henkilökuntaa tekemään tiettyjä muutoksia Kiinaa koskeviin tietoihin ja tuloksiin.
Tutkinnan mukaan Maailmanpankin raportin ympärille muodostui työntekijöiden keskuudessa toksinen pelon ilmapiiri. Työntekijät kokivat, etteivät he voineet kyseenalaistaa silloisen johdon käskyjä, sillä he pelkäsivät työpaikkojensa menettämistä.
Kiinan tuloksia paranneltiin aikana, jolloin Maailmanpankki toivoi talousmahdilta tukea suurille pääoman korotuksille.
Neuvottelut olivat erittäin herkässä vaiheessa ja vaativat pankin johdon täyden huomion. Lisäksi kiinalaiset olivat odottaneet sijoittuvansa paremmin raportissa.
Georgiva kertoi WilmerHallen tutkijoille, että monenvälinen sopiminen oli vaarassa ja Maailmanpankki olisi päätynyt vakaviin ongelmiin, jos neuvotteluissa ei olisi onnistuttu.
Kiinan sijoitus Doing Business 2018 -raportissa nousi painostuksen ja tutkimusmenetelmämuutosten ansiosta seitsemän paikkaa sijalle 78. lopullisessa raportissa.
Maailmanpankki kertoi vuonna 2018 13 miljardin dollarin, eli noin 9,6 miljardin euron maksetuista pääomakorotuksista, jotka nostivat Kiinan osakkeiden omistusosuuden 4,68 prosentista 6,01 prosenttiin.
Myös muiden maiden tuloksia paranneltu?
WilmerHalen tutkinnan perusteella vastaavanlaisesta painostuksesta muutella tutkimus- ja mittaustuloksia havaittiin viitteitä myös vuoden 2020 talousraportissa, mutta epäilyille ei kuitenkaan löytynyt todisteita.
Epäilyn kohteina olivat Saudi Arabiaan, Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin sekä Azerbaidzaniin liittyvä data.
Esimerkiksi Saudi Arabia pomppasi 30 pykälää sijalle 62. Doing Business 2020 -raportissa.
Hyväntekeväisyystyöhön pääasiassa keskittynyt Oxfam-järjestö pitää Maailmanpankin raportin peruuttamista hyvänä asiana. Oxfamin mukaan raportti kannustaa eri maiden hallintoja heikentämään työlainsäädäntöä sekä leikkaamaan yritysverotusta, jotta maat sijouttuisivat paremmin Maailmanpankin Doing Business -raporteissa.