Sarajevoon kokoontuneet lähes 40 valtion johtajat ovat hyväksyneet julistuksen Kaakkois-Euroopan vakauden tukemisesta.
Julistuksessa luvattiin tukea demokraattisen hallinnon, talouden ja turvallisuuden kehittämistä, jotta kriisien repimälle alueelle saataisiin aikaan kestävän rauha. Kaksipäiväisen kokouksen puheenjohtajana toimineen presidentti Martti Ahtisaaren mukaan Sarajevossa oli kuultu paljon hyviä puheita - nyt on aika ryhtyä sanoista tekoihin.
Suomella on EU:n puheenjohtajamaana edelleen näkyvä asema Kaakkois-Euroopan vakausprosessin käynnistämisessä. Vakaussopimuksen saksalainen koordinaattori Bodo Hombach raportoi toimintasuunnitelmistaan EU:n ulkoministereille vielä elokuussa.
Pääministeri Paavo Lipposen mukaan Suomen puheenjohtajakaudelle valmistellaan lisäksi EU:n yhteistä Länsi-Balkan -strategiaa, joka on tarkoitus hyväksyä Helsingin huippukokouksessa joulukuussa. Pohdittavaksi tulee myös se, missä tahdissa alueen maat voisivat aikanaan liittyä EU:n jäseniksi. Lipposen mukaan Kaakois-Euroopan vakaussopimuksen myötä on avautunut näköala, että maiden EU-jäsenyys ylipäänsä voisi olla mahdollinen.
Kehityksen haasteet ja hyödyt suuria
Presidentti Ahtisaaren näkyvää roolia kokouksen puheenjohtajana Lipponen suitsutti "ainutlaatuiseksi Suomen historiassa". Ahtisaari toivoi avauspuheenvuorossaan vakaussopimuksesta käännekohtaa, jonka myötä alueen kärsimykset siirtyvät historiaan. Sopimuksen tavoitteena on yhdentää Kaakkois-Eurooppa muuhun Eurooppaan ja laajemminkin kansainvälisiin rakenteisiin.
-Integraation haasteet ovat poikkeuksellisen suuria, mutta niin ovat mahdolliset hyödytkin, Ahtisaari muistutti. Koordinaattori Hombachin mukaan sopimus ei takaa menestystä, mutta tarjoaa siihen mahdollisuuden. Hänen mukaansa Sarajevon kokouksen järjestäminen niin nopeasti ja niin korkeatasoisena on "hyvä enne" vakaussopimuksen toimeenpanon kannalta.
Jugoslaviaa ei kutsuttu
Huippukokouksen loppujulistus oli pääosin valmiina jo hyvissä ajoin. Viime hetkille kiisteltiin tiettävästi vain Jugoslaviaa ja Kosovoa koskevasta kappaleesta. Lopullisessa tekstiasussa Jugoslavian poissaoloa valitetaan, mutta samalla todetaan, että kaikkien osanottajien on noudatettava vakaussopimuksen periaatteita ja tavoitteita. Julistuksessa vedotaan myös Jugoslavian kansaan, jotta se ryhtisi demokraattisiin uudistuksiin maassaan.