Maailmalla räjähdysmäisesti levinnyt harlekiinileppäpirkko yrittää Suomen valtausta – havaintoja useilta paikkakunnilta

Harlekiinileppäpirkko. Kuva Ilya Zakharov, Vavilov-instituutti, Moskova
Harlekiinileppäpirkko (Harmonia axyridis) on kookas leppäpirkkolaji (5.5-8.5 mm) ja yksi väriltään vaihtelevimpia kovakuoriaislajeja. Sen pohjaväri vaihtelee vaalearuskeasta, punaiseen ja mustaan. Lajin paras tuntomerkki on punertavat jalat ja punertavan ruskea alapuoli, joka muilla lajeilla on musta tai muuten tumma. Kuva Ilya Zakharov, Vavilov-instituutti, Moskova.Ilya Zakharov,
Julkaistu 06.09.2018 09:42
Toimittajan kuva
Päivi Mäki-Petäjä

paivi.maki-petaja@mtv.fi

@pmakipetaja

Tänä kesänä harlekiinileppäpirkosta on tehty useita havaintoja Suomessa. Alun perin Aasian itäosista peräisin oleva harlekiinileppäpirkko on leppäpirkkolaji, jota on käytetty kirvojen biologisessa torjunnassa ympäri maailmaa.

Laji on kuitenkin osoittautunut liian tehokkaaksi toimijaksi, sillä se on monin paikoin runsastunut räjähdysmäisesti ja vähentänyt tai jopa syrjäyttänyt alkuperäisiä leppäpirkkolajeja.

Harlekiinileppäpirkko on Euroopassa luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi ja sen käyttö biologisessa torjunnassa on Suomessa kielletty, kerrotaan Suomen ympäristökeskuksen tiedotteessa.

Käytettiin biologisessa torjunnassa

Harlekiinileppäpirkon laajamittainen käyttö biologisessa torjunnassa alkoi Länsi-Euroopassa 1990-luvun puolivälissä, ja jo vuosituhannen vaihteessa lajin havaittiin siirtyneen luonnonympäristöihin.

Kaupallinen käyttö biologisessa torjunnassa päättyi vuosina 2003-2004, mutta harlekiinileppäpirkon leviäminen on jatkunut.

Norjaan ja Tanskaan harlekiinileppäpirkko saapui vuonna 2006 ja Ruotsiin vuonna 2007. Laji on viime vuosina levinnyt aina Tukholman korkeudelle minkä lisäksi hajalöytöjä on tehty Pohjois-Ruotsissa asti. Harlekiinileppäpirkon leviäminen Suomeen on ollut odotettavissa.

Havaintoja useilta paikkakunnilta

Suomen ensimmäinen luonnosta tavattu harlekiinileppäpirkko oli todennäköisesti Kemiönsaaren Öröstä tavattu yksilö vuodelta 2014. Lisäksi lajista on tehty yksittäisiä havaintoja ihmisen mukana kulkeutuneista yksilöistä. Kuluneena kesänä laji havaittiin elokuussa Lohjalta, ja viime viikonloppuna Jaakko Kullbergin Örön linnakesaaren valopyydyksistä löytyi neljä yksilöä lisää.

– Muiden vaeltajahyönteishavaintojen ja yksilöiden kunnon perusteella arvioidaan leppäpirkkojen joutuneen pyydyksiin elokuun alkupuolella, jolloin Suomeen tuli voimakas lounaisvirtaus Keski-Euroopasta Etelä-Ruotsin kautta, pohtii vanhempi asiantuntija Jaakko Kullberg Sitowisesta Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa tiedotteessa.

Oulusta löytyi toukkia ja koteloita

Venäläinen biologi Ilya Zakharov kartoitti elokuussa leppäpirkkojen esiintymistä Oulussa. Hän löysi harlekiinileppäpirkon toukkia ja koteloita lehmuksesta Oulun keskustassa. Näistä on kasvatuksessa kuoriutunut kolme aikuista yksilöä.

Leppäpirkot ovat tunnettuja siitä, että monet lajit voivat esiintyä massoittain hyvinä kirvavuosina ja silloin ne usein vaeltavat uusille alueille. Yleensä vaellukselle lähtevät pirkot ovat vastakuoriutuneita yksilöitä ja ne talvehtivat ennen lisääntymistään seuraavana keväänä.

Vaelluksien yhteydessä pirkot usein joutuvat veden varaan voimien uupuessa ja voivat ajautua rannoille suurina lauttoina. Lohjan ja Örön havaintojen perusteella harlekiinileppäpirkkoa lienee saapunut maahamme ainakin parissa aallossa elokuussa.

Leppäkerttuja maaliskuussa 2015. Lukijan kuva: Hannu Reiman, JokioinenMuut leppäpirkkolajit ovat vaarassa, kun harlekiinileppäpirkko valtaa alaa.MTV UUTISET

Uhkaa muita leppäpirkkolajeja

Harlekiinileppäpirkko on peto, joka vaikuttaa luonnossa erityisesti muiden kirvoja syövien hyönteisten kantoihin kilpailun ja saalistuksen kautta. Sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa lajin on todettu aiheuttaneen luontaisesti esiintyvien leppäpirkkolajien kantojen taantumisia.

Harlekiinileppäpirkko on madollisesti kotiutumassa Suomeen

Tutkijat toivovat lisähavaintoja lajin esiintymisestä. 

Jos epäilet löytäneesi harlekiinileppäpirkon, se kannattaa tutkijoiden mukaan keikauttaa selälleen ja ottaa kuva, jonka voi tallentaa havaintona Vieraslaji-portaaliin.

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa