Maailmaa järkyttäneestä Lockerbien terrori-iskusta tänään 30 vuotta – Kaupungin asukkaat muistelevat tuhon päivää: "Ruumiita makasi aitani päällä"

Stewart ja hänen isänsä päättivät perääntyä suurempien etsintöjen alkaessa. Vuosikymmeniin he eivät kyenneet puhumaan tai muistelemaan tuota kauhuntäyteistä päivää.

– Osa poliiseista olivat siellä yötä päivää. Me olimme siellä vain hetken, mutta silti etsinnät painautuivat mieleemme loppuiäksemme, kuvaili Stewart.

"Taivas muuttui oranssiksi ja liekit leiskuivat"

Marjory McQueen oli kotona lastensa kanssa katsomassa televisiota, kun hän luuli ulkona ukkostavan. Ääni kuitenkin voimistui ja muistutti naista enemmän suuresta jysähdyksestä.

– Sitten suhahti ja taivas muuttui oranssiksi ja liekit leiskuivat kymmeniä metriä ylöspäin. Minulla ei ollut aavistustakaan mitä oli tapahtunut, muisteli McQueen. 

Kuva: AOPullstein bild - RDB / Blick/ All Over Press

"Ruumiita makasi aitani päällä"

Peter Giesecke asui hiljaisella alueella Lockerbien kaupungissa. Hänen lapsensa olivat nukkumassa, kun hän kuuli omituista ääntä hieman kello seitsemän jälkeen illalla.

Mies huomasi ikkunasta, kuinka taivaalla lentänyt kirkas valo räjähti maahan iskeytyessä. Räjähdyksen voimasta Giesecken talo tärisi ja sähköt hävisivät. 

– Lapseni saapuivat hädissään luokseni. Talossamme oli lasia ja pirstaleita kaikkialla, muisteli Giesecke.

Mies muistaa haistaneensa vahvaa polttoaineen hajua. Hänen puutarhansa oli hetkessä peittynyt raunioista.

– Kamalinta oli ne ruumiit. Ruumiita makasi aitani päällä ja ikkunoiden edessä. Niitä oli kaikkialla. Muistan kuitenkin ikuisesti tytön siellä aidalla. Hänellä oli sininen paita, kuvaili Giesecke.

Lopulta yli kuusikymmentä ruumista löydettiin lähialueelta.

Giesecken luona vieraili myöhemmin erään lento-iskussa kuolleen naisen vanhemmat.

– Tietääkseni tyttäreni löydettiin takapihaltasi, muisteli Giesecken vierailevan äidin sanoja.

Giesecke muistaa keskustelleen vanhempien kanssa tapahtuneesta koko yön. Yhä tänä päivänä he pitävät yhteyttä toisiinsa.

"Pidin kädessäni käsilaukkua, jonka piti olla New Yorkissa"

Josephine Donaldson palasi kotiin muutama tunti iskun jälkeen. Kaupunki oli täynnä raunioita, tulipaloja, poliiseja, ambulansseja ja palomiehiä. Naisen pihalla makasi käsilaukku.

– Avasin käsilaukun ja sen sisältä paljastui 21-vuotis syntymäpäiväkortteja. Hänen nimensä oli Nicole Boulanger, ja hän oli täyttänyt 21 vuotta lokakuun 28. päivä.

Donaldson laittoi myöhemmin television päälle ja näki uutislähetyksestä Boulangerin äidin odottavan tytärtään New Yorkin lentokentällä.

– Tunsin suurta surua. Kuolleen naisen äiti odotti tytärtään Pan Amin 103 lennolta. Tuntui oudolta, että samaan aikaan minä pidin hänen tyttärensä käsilaukkua käsissäni, kertoi Donaldson.

Kuva: AOP

Oikeudenkäynnissä tuomittiin ainoastaan yksi ihminen

Lockerbien iskun oikeudenkäynti alkoi vasta 12 vuotta myöhemmin Alankomaissa. Kaksi ihmistä saivat syytteet terrori-iskusta.

Lopulta pommi-iskun suunnittelusta tuomittiin tammikuussa 2001 elinkautiseen vankeuteen Libyan tiedustelupalvelun entinen agentti Abdel Basset al-Megrahi. Toisen miehen syytteet kumottiin.

Tuomittu vapautettiin kuitenkin vankeudesta vuonna 2009 miehen parantumattoman eturauhassyövän vuoksi. Hänet palautettiin kotimaahansa Libyaan.

Britanniassa ja Yhdysvalloissa paheksuttiin laajasti vapauttamispäätöstä, kun al-Megrahin terveys osoittautuikin sanottua paremmaksi. al-Megrahi menehtyi lopulta toukokuussa 2012. 

Edelleen uskotaan, että al-Megrahi ei toiminut terrori-iskussa yksin. Muita ihmisiä ei kuitenkaan ole onnistuttu yhdistämään iskuun.